Siikajoki
löytöpaikka
Sakarinmaa	708040023
Tyyppi:	löytöpaikat
Ajoitus:	esihistoriallinen
Z/m.mpy alin: 55.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7171137 I: 412063 YKJ P: 7174140 I: 3412199 ETRS89/WGS84 Lat: 64.65368948° Lon: 25.15881475° ETRS89/WGS84 Lat: 64° 39.2214' Lon: 25° 9.5289' ETRS89/WGS84 Lat: 64° 39' 13.2821" Lon: 25° 9' 31.7331"

Kuvaus

Mahdollinen löytöpaikka sijaitsee Ruukin asemalta noin 3 km itäkaakkoon, Siikajoen Mustalaissaarista noin 1,3 km itään. Koivukangas on Siikajokeen idästä laskevan Hanhiojan eteläpuolella oleva mäntyä kasvava kivikkoinen moreenikangas. Paavolan museon luettelotietojen Koivukankaan Sakarinmaalta on toimitettu kaksi kivitalttaa museon kokoelmiin. Esineitä ei kuitenkaan voitu varmuudella tunnistaa, joten kyse voi olla luonnonkivistäkin. Pellot on istutettu metsälle 1990-luvun alussa. Havaintomahdollisuudet eivät siis olleet kovinkaan hyvät, joten mahdollista löytöpaikkaa ei voitu paikallistaa. Ainoat merkit, nekin epävarmoiksi jääneet, tavattiin päärakennuksesta noin 140 metriä itäkoilliseen, taloon johtavan tien ja palstan rajan eteläpuolelta lähes umpeen kasvaneesta perunamaasta. Paikalla oli pari kolme hyvin epämääräistä kvartsilohelmaa, jotka jätettiin paikoilleen.

Luonti: 5.12.2001 Viimeisin muutos: 6.7.2009

Tutkimukset

Mika Sarkkinen inventointi 1997

Huomautuksia: Paavolan kirkolta noin 5 km pohjoisluoteeseen, Ruukin asemalta noin 3 km itäkaakkoon, Siikajoen Mustalaissaarista noin 1,3 km itään. Koivukangas on Siikajokeen idästä laskevan Hanhiojan eteläpuolella oleva mäntyä kasvava kivikkoinen moreenikangas. Koivukankaan Sakarinmaan aiempi asukas Kalle Kantola on Paavolan museon luettelotietojen mukaan toimittanut kaksi kivitalttaa museon kokoelmiin. Esineitä ei kuitenkaan voitu varmuudella tunnistaa, joten kyse voi olla luonnonkivistäkin. Talon nykyinen omistaja ei kiviesineitä ole paikalta löytänyt. Pellot on istutettu metsälle seisemisen vuotta sitten. Havaintomahdollisuudet eivät siis olleet kovinkaan hyvät, joten mahdollista löytöpaikkaa ei voitu paikallistaa. Ainoat merkit, nekin epävarmoiksi jääneet, tavattiin päärakennuksesta noin 140 metriä itäkoilliseen, taloon johtavan tien ja palstan rajan eteläpuolelta lähes umpeen kasvaneesta perunamaasta. Paikalla oli pari kolme hyvin epämääräistä kvartsilohelmaa, jotka jätetiin paikoilleen. Hankosen mukaan ko. paikka on ainoa hieman hiekkaisempi kohta muutoin kivikkoisella kankaan laidalla. Kohde jäi kokonaisuudessaan varsin epämääräiseksi. Kohde tarkastettu: 19.9.1997

Luonti: 2.4.2007

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Ruukki, Inventointi 1997 Mika Sarkkinen   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Ruukki inventointi 1997; Inventointi; 1997

kopioi linkki tälle sivulle: