| Huomautuksia: Paavolan kirkolta noin 4 km itäkaakkoon, Luohuan koulusta noin 4,5 km pohjoiseen, Luohuanjoen itäpuolella. Paikalla on korkeahko kaakko-luodesuuntainen kangas, jonka laella on useita taloja ja jonka laki osin ja laidat ovat peltoa. Kankaan halki läpi kulkee Remeksentie, jonka itäpuolella Kankaan (ent. Heinäkankaan) talo sijaitsee.
Talon maalta on toukokuussa 1945 vanhaa perunakuoppaa paranneltaessa löydetty vasarakirves, joka oli pian lasten leikeissä katkennut, jolloin teräpuoli on hukkaantunut. Löytöä pitkään säilyttänyt Juha Virtanen antoi säilyneen teräpuolen toimitettavaksi KM:n kokoelmiin. Esineen löytöhistoria on hänen mukaansa seuraavanlainen. Esineen on löytänyt J.V:n setä Vilho Virtanen yhdessä tuolloin alle 10-vuotiaiden Kalle ja Anni Virtasen kanssa, jotka esineen ensiksi olivat huomanneet. Kirves oli ollut maan pinnalla olleen kivikasan alla. Löytöpaikka sijaitsee taloon johtaneen vanhan tien tuntumassa, päärakennuksesta 60 - 80 metriä pohjoisluoteeseen. Löytöpaikalla on ollut vanhoja peltoraunioita ja rakennusten pohjia, jotka on raivattu pois. Maaperä alueella on kivistä kangasta ja karkeaa hiekkaa. Alue on nykyisin peltoa ja aivan sen tuntumassa on uusi
varastorakennus. Paikalta ei löydetty mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Muita kiviesineitä Kankaan talossa ei ole löydetty - viereisen Pelttarin pellosta sen sijaan on, ks. kohde 35.
J. Virtanen kertoi edelleen, että päärakennuksen pohjoispuolella olevan kuistin länsipuolelle talon seinustalle kukkapenkkiä tehtäessä hän on törmännyt maanalaiseen kiveykseen noin 25 - 30 cm maanpinnasta. Kiveys oli ollut osin näkyvissä, se oli jatkunut seinän alle. Sen pituudeksi kertoja arvioi noin 3 metriä ja leveydeksi noin metrin. Jokseenkin itä-länsi-suuntainen kiveys oli tehty luonnonkivistä. Kiveyksen hän oli jättänyt eheänä paikoilleen. Kertoja ei pitänyt kiveystä peltoon tehtynä kivihautana, mutta se oli selvästikin ollut ihmisen tekemä. Lisäksi hän kertoi, että talon piha ei ole koskaan ollut peltona, eikä siinä ole peltokerrosta. Mainittakoon vielä, että päärakennuksen alle kellaria tehtäessä vastaavanlaista kiveystä ei tavattu. Kansanuskomuksiin sen sijaan liittyy uunin perustusten yhteydestä tuolloin tavattu hirven tai peuran kallo. Paikkakunnalla tällaisen on näet uskottu estäneen syöpäläisten tulon taloon. Päärakennuksen itäpäässä kertoja mainit-
si havainneensa tiilentekopaikkasta kertovia merkkejä.
Talon eteläpuolella mullalla ollut pelto tarkastettiin tuloksetta. Samoin jo lähes umpeenkasvaneet Remeksentien viereiset leikkaukset ja tien länsipuolella kankaan koillisreunalla ollut pelto osoittautuivat tarkastettaessa löydöttömiksi.
Kohde tarkastettu: 25.9.1997 |
takaisin
Koordinaatit
Ruukki, Inventointi 1997
Mika Sarkkinen