 |
| Salo |
|
| kiinteä muinaisjäännös | |
Rikalanmäki |
73010022 |
| Tyyppi: | asuinpaikat |
| Tyyppi: | hautapaikat ruumiskalmistot |
| Tyyppi: | hautapaikat polttokenttäkalmistot |
| Tyyppi: | kultti- ja tarinapaikat kuppikivet |
| Ajoitus: | pronssikautinen |
| Ajoitus: | rautakautinen, esiroomalainen aika |
| Ajoitus: | rautakautinen, vanhempi roomalaisaika |
| Ajoitus: | rautakautinen, nuorempi roomalaisaika |
| Ajoitus: | rautakautinen, kansainvaellusaika |
| Ajoitus: | rautakautinen, merovingiaika |
| Ajoitus: | rautakautinen, viikinkiaika |
| Ajoitus: | rautakautinen, ristiretkiaika |
| Paikkatieto- selite: |
Ruumiskalmiston keskipiste, korkeudet koko mäen |
|
Z/m.mpy alin: 20.00
Z/m.mpy ylin: 40.00 |
|
 takaisin |
|
 Koordinaatit |
|
ETRS-TM35FIN P: 6701700 I: 283169 YKJ P: 6704514 I: 3283252 ETRS89/WGS84 Lat: 60.39336900° Lon: 23.06420121° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 23.6021' Lon: 23° 3.8521' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 23' 36.1284" Lon: 23° 3' 51.1243" |
| Kuvaus |
| Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan. Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106 Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993. Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| Luonti: 20.8.1998 Viimeisin muutos: 2.2.2021 |
| Alakohteet |
| Kaijankallio 1 ja 2 6 |
| Tyyppi: kultti- ja tarinapaikat, kuppikivet |
| Ajoitus: rautakautinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6701401 I: 282962 |
| Kuvaus: Kaijankallio -nimisessä paikassa, varsinaisen Rikalanmäen ja Linnamäen välissä olevan ladon lounaiskulmassa olevassa matalassa silokalliossa kaakkoon viettävässä lappeessa on matalia, mutta selkeästi erottuvia kuppeja. Kohteen 1 koordinaatit x=6698 10; y=2448 39 ja z=n. 25 mmpy Samalla kohtaa mutta Linnamäentien pohjoispuolella olevassa jyrkässä silokalliossa on länsilappeella muutama matala mutta täysin mahdollinen kupin teelmä. Kohteen 2 koordinaatit x=6698 12; y=2448 34 ja z=n. 25 mmpy |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.3.2019 |
| Kotimäki 7 |
| Tyyppi: asuinpaikat |
| Ajoitus: rautakautinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6701458 I: 282825 |
| Kuvaus: Anna-Liisa Hirviluodon ja Leena Tomanterän löytämä Kaijankallion ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta. Löydöt KM 27788:1-19, palanutta savea, kangaspuiden painojen katkelmia, savitiivistettä, saviastian paloja ja pronssikorujen osia. Löydöt ovat tyypillistä asuinpaikkamateriaalia. Löytöalueen 1 koordinaatit x=6698 15; y=2448 25 ja z=15-20 Löytöalueen 2 koordinaatit x=6698 02; y=2448 15 Löytöalueen 3 koordinaatit x=6698 03; y=2448 25 ja z=15 |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.3.2019 |
| Löytöpaikka / keramiikkaa |
| Tyyppi: löytöpaikat |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6701372 I: 282931 |
| Kuvaus: Varsinais-Suomen maakuntamuseon rakennustutkija Eija Suna löysi 16.5.2017 tarkastuskäynnillään Rikalanmäelle palan rautakauden lopulle ajoittuvaa tummapintaista aaltokoristeista keramiikkaa. Em. museon arkeologi Sari Mäntylä-Asplund kävi tarkastamassa löytöpaikan 7.6.2017. Tällöin löytyi vielä pienempi pala samanlaista (mutta koristelematonta) keramiikkaa. Löytöalue on kallioinen mäennyppylä Rikalan parkkipaikan ja Rikalantien eteläpuolella, 110-tieltä kohti Rikalaa tulevan tien länsipuolella, Rikalan Linnamäkeä vastapäätä (ts. peltoaukean toisella puolella). Löytökohta on Linnamäen puolella, korkeimman kallionyppylän alapuolella. Ko. kohdassa oli maanpinta rikkoutunut ja siinä oli pieni matala kuopanne. Maata ei oltu kaivettu lapiolla tms. työvälineellä. Maata ja sammalia oli valunut alaspäin. Maa oli kohdassa hyvin tummaa ja nokistakin. Kohdassa näkyi myös pari palaa resenttiä lasia. Keramiikanpalat olivat aivan pinnassa. Ko. mäeltä ei ole ennen löydetty esihistoriallisia esinelöytöjä. Se on kuitenkin Rikalan muinaisjäännösalueen rajauksen sisällä. |
| Luonti: 14.8.2017 |
| Rikalanmäki 3 |
| Tyyppi: asuinpaikat |
| Ajoitus: rautakautinen |
| Kuvaus: Rikalanmäeltä on löytynyt merkkejä usemmalta kaivausalueelta autakautisista asuinpaikoista Turun yliopiston kaivauksissa 1970-luvulla. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.8.1998 |
| Rikalanmäki 5 |
| Tyyppi: kultti- ja tarinapaikat, kuppikivet |
| Ajoitus: rautakautinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6701591 I: 283181 |
| Kuvaus: Armfeltin tallien kohdalla, etelärinteessä, melko matalalla sijaitsee siirtolohkare, jonka korkeimmalla kohdalla on selväpirteinen mutta melko heikosti erottuva kuppi. Aivan jäkälän peitossa. Osa jäkälästä rapsutettiin lokakuussa 1998 pois, jotta kuppi erottuisi paremmin kuvissa. Kohteen koordinaatit x=6698 30; y=2448 60 ja z=n. 23 Dia 40562 |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.3.2019 |
| Rikalanmäki A ja B 2 |
| Tyyppi: asuinpaikat |
| Ajoitus: kivikautinen |
| Ajoitus: pronssikautinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6701645 I: 283104 |
| Kuvaus: Rikalanmäeltä on löydetty merkkejä pronssikautisesta asutuksesta Turun yliopiston kaivauksissa 1977 ja 1978 kahdelta alueelta Löytöalueiden koordinaatit ovat Alue A: x=6698 35; y=2448 52 ja z=37-38 Alue B: x=6698 25; y=2448 54 ja z=25-28 |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.3.2019 |
| Rikalanmäki SW 4 |
| Tyyppi: hautapaikat, polttokenttäkalmistot |
| Ajoitus: rautakautinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6701497 I: 283047 |
| Kuvaus: Ensimmäiset merkit Anna-Liisa Hirviluodon havaitsemia 1965 ja 1973. Turun yliopiston kaivauksissa 1978 Rikalanmäen lounaispäästä paikallistettu. Koko laajuutta ei tunneta. Sijaitsee kallioidella rinteellä, joka viettää etelään ja kaakkoon Alueen arvioidun keskipisteen koordinaatit x=6698 20; y=2448 47 ja z=30-32 |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.3.2019 |
| Tuominen 1 |
| Tyyppi: hautapaikat, ruumiskalmistot |
| Ajoitus: rautakautinen |
| Kuvaus: Ensimmäiset löydöt Rikalanmäestä tehtiin vuonna 1862, jolloin Viurilan kartanon Rikalan tallirakkennuksen perustaa kaivettaessa löydettiin keihäänkärki ja miekan säilän katkelma. Hieman enemmän koillisesta löydettiin vuonna 1950 Tuomisen navetan betonisokkeliojaa kaivettaessa ainakin kolme miekkaa. Jorma Leppäaho kiirehti paikalle ja totesi huomattavan tärkeän ristiretkiaikaisen kalmiston löytyneen. Kalmisto sijaisi aivan Rikanmäen laen keskivaiheilla, kalliopaljastumien ympäröimällä tasaisella aleella. Maaperä on hiekkamoreenia. Tuomisten kaivama 68 pitkä perustusoja oli tuhonnut usieta hautauksia. Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953 kaikenkaikkiaan 50 ehjää hautaa. Lisäksi lukuisten päällekkäishautausten ansioista kalmistosta löytyi runsaasti materiaalia rikotuista kulttuurikerroksista. Kalmiston kaivauslöytöinä saatiin talteen mm. runsaasti ristiretkiaikaisia miekkoja, koruja, tarve ja työkaluja, keramiikkaa ja tekstiilin kappaleita ja pukujen koristeina käytyettyjä pronssispiraalikoristeita. Löydöt on luetteloitu pää- ja alanumeroille KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM12841:1-90 ja KM 13298:1-154 |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.8.1998 |
| Tutkimukset |
| Elina Saloranta koekaivaus 1990 |
| Löydöt: KM 25925:1-8 |
| Huomautuksia: Jaana Riikosen kaivamalla paikalla suoritettu varmistuskavaus. Löytöinä vain pala keramiikkaa, hevosenkengan naula ja savenmuruja eikä mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.8.1998 |
| Jaana Riikonen koekaivaus 1990 |
| Löydöt: - |
| Huomautuksia: Pauli Heinon tontilla Rikalanmäen koillisosassa. Ei kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.8.1998 |
| Jouko Voionmaa kartoitus 1950 |
| Huomautuksia: Teodoliittikartoitus |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 21.8.1998 |
| Jorma Leppäaho kaivaus 1953 |
| Löydöt: KM 13298:1-154 |
| Huomautuksia: Kaivausten tarkoituksena oli saattaa loppuun vuonna 1950 aloitettu työ ja jättää kalmisto rauhoitettuna ja siistittynä tuleville polville. Yhtenä päämääränä oli avatun "Kirkonpaikan" kaivauksen loppuunsaattaminen, vaikka tulos olikin ollut negatiivinen. Hautojen koodaus 1953 roomalaisilla numeroilla: I =40 II=41, vanhempi hauta ilmeisesti tuhottu tätä kaivettaessa III=42 ja 43, vuoden 1950 B a, hauta 3?, kaksoishautaus, nuoremmassa miekka Lisäksi 4 toisiinsa kytkeytyvää haustausta 4=44 5-6=45-46, kaksoishautaus, mahdollisesti usammankin, tuhonnut osin 4=44:n, tappara 7=47, rikas nausenhauta, osin tuhoutunut |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.8.1998 |
| Esa Mikkola inventointi 1998 |
| Löydöt: ei uusia inventointilöytöjä |
| Huomautuksia: Inventoinnissa löydettiin 1 kuppikivi Rikalanmäen alueelta sekä 2 kuppikalliota Kaijankallion alueelta |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.1.2014 |
| Anna-Kerttu Koskimies inventointi 1955 |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.8.1998 |
| Kimmo Seppänen kartoitus 1975 |
| Huomautuksia: Forforinäytteiden otto syksyllä 1975. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.8.1998 |
| Anna-Liisa Hirviluoto ja Leena Tomanterä tarkastus 1992 |
| Löydöt: KM 27788:1-19 |
| Huomautuksia: Rikalanmäen ja Linnamäen välisen alueen tarkastus. Löytöinä asuinpaikkamateriaalia niin kivi- kuin rautakaudelta kolmesta eri paikasta, joita voidaaan pitää yhtenä kokonaisuutena. Myllyojan Linnamäen puoleiselta pellolta suurin osa löydöistä. Paikka nimetty E. Mikkolan inventointiraportissa Hirvikallio Kotimäki mj tunnut 73010022 kohde 7. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.8.1998 |
| Kimmo Seppänen kaivaus 1978 |
| Löydöt: TYA 105:1-378; pronssi- ja rautakautisia asp. löyt |
| Huomautuksia: Neljännen perättäisen vuoden kaivaukset Rikalanmäellä olivat kaikkein tuloksellisimmat. Kesällä 1978 kaivauksia jatkettiin yhteensä seitsemällä eri kaivausalueella mäen eteläosissa. Koko kaivettu pinta-ala oli 290 m2. Alueet I ja V avattiin mäen laelle, Halikon kunnan ja seurakunnan lunastamalle, alueelle. Alueet II ja VI välittämästi näiden alueiden etelälounaispuolelle, Koskisen perikunnan omistamalle maalle. Alueet III ja IV avattiin itärinteeseen Armfeltin (silloin Koskisen) tallien itäpuolelle. Alue VII avattiin Rikalanmäelle lounaasta nousevan tien itäpuolelle, maakellarin viereen. Alue I, 59 m2, löytöinä yli 500 g rautakautista keramiikkaa, savikuonaa, pronssispiraalin pala Alue II, 36 m2, löytöinä liesi, 2 piikärkeä, kivikautta? Alue III, 52 m2, 2 liettä, saviastian paloja 350 g (palat lähinnä pronssikautisia) Alue VI, löytöinä 65 g rautakautista keramiikkaa Alue V, 2 kaivantoa yht. 14 m2, ei löytöjä Alue VI, ei löytöjä Alue VII, polttokenttäkalmisto, joka ajoittuu merovingi- ja viikinkiajalle |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.8.1998 |
| Kimmo Seppänen kaivaus 1977 |
| Löydöt: TYA 97:1-83; asuinpaikkalöytöjä |
| Huomautuksia: Kaivaus oli jatkoa edellisvuoden projektille. Tutkittu alue sijaitsi mäen keskivaiheilla, sen kaakkoisrinteellä kesän 1976 alueen III ympärillä. Alueen koko oli 114 m2. Löytöinä saatiin talteen runsaasti keramiikkaa ja muuta asuinpaikkamateriaalia, vaikka kiinteiden rakenteiden tunnistamisessa näyttäisikin olleen ongelmia. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.8.1998 |
| Kimmo Seppänen koekaivaus 1976 |
| Löydöt: TYA 89:1-29 |
| Huomautuksia: Koekaivaukset liittyivät osaltaan Halikon kunnan suunnitelmiin rakentaa Rikalanmäkeä osittain sivuava Iilike-Kirkonseutu tie sekä Turun yliopiston Suomen keskiaikaisten kaupunkien tutkimusprojektiin. Projektin johtajana toimi professori Unto Salo ja kenttätöistö vastasi Hum.kand. Kimmo Seppänen. Kaivausalueita avattiin kolme. Kaivausalueet I ja III sijaitsivat mäen itärinteen keskivaiheella sekä alue II aivan mäen koillispäässä. Alue I oli 36 metriä pitkä, yläosastaan 2 metriä leveä ja alaosastaan hieman levennetty kaivanto, yhteensä 75 m2:n laajuinen. Tästä koeojasta saatiin talteen mm. kivikirveen teelmä ja pii-iskos. Kiinteisstä rakenteista mainitavin oli kivetty terassi, mahdollisesti pengerretty muinaispelto. Alue II mäen koillispäässä oli suuruudeltaan 8 m2 ja siitä saatiin talteen pala rautakautista keramiikkaa. Alue III sijaitsi koeojasta I 17 metriä lounaaseen. Aluetta avattiin 4 m2. Löytöinä saatiin talteen prnssinen ketjunjakaja ja pronssilangan pala. Kaivaus jäi kesken |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.8.1998 |
| Jorma Leppäaho kaivaus 1951 |
| Löydöt: KM 12841:1-90 |
| Huomautuksia: Koska tutkimuksia ei saatu viedyksi loppuun vuoden 1950 aikana, päätettiin Rikalanmäen ruumiskalmistoa tutkia vielä lisää kesällä 1951. Hautojen koodaus: ei muuta tunnusta =32 E a=33, löydötön lapsenhauta? J a=34 G a=35, löydötön I a=36, rikas naisenhauta H a=37 F a=38 K a=39 |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 21.8.1998 |
| Jorma Leppäho kaivaus 1950 |
| Löydöt: KM 12690:1-438 |
| Huomautuksia: Kun Rikalanmäen ruumiskalmistoa oli koekaivaausenomaisesti tutkittu kesä-heinäkuun vaihteessa, aloitettiin varsinaiset kaivaukset Valtioneuvoston myöntämän rahan turvin samaisen heinäkuun 27. päivä. Ennen kaivausta avattiin Tuomisen umpeenluomat betoniojat uudelleen ja kaikki irtomaa seulottiin. Varsinaista kaivaustoimintaa haittasi historiallisen ajan tienpohjan löytyminen kaivausalueelta ja syyskuun vaihtelevat ilmat. Lisäksi tulosten tarkastelua haittaa muuttunut koodausjärjestelmä numeroista kirjaimiksi sekä kunnollisen yleiskartan puute. Ensimmäiseksi tutkimuskohteeksi Leppäaho valitsi betoniojien saartaman neliön "päälinjan pisteen C:n kohdalla". Tämä sijaitsi Anna-Liisa Hirviluodon kokoaman yleiskartan (Halikon historia 1, 1991:84) mukaan suunnitellun rakennuksen keskivaiheilla. Tältä alueelta löytyivät miekkahauta A sekä haudat B ja D eli H5, H6 ja H7. (Hauta D on H7!). Leppäahon vuoden 1950 hautojen koodaus: A=5, miekkahauta B=6 D=7 C=8, miekkahauta E=9, kirves F=10 G=11, yksi vanhimmista naisenhaudoista, tasavartiset soljet K=12 M=13 O=14 P=15, sirppi naisen hauta Q=16 R=17 S=18 T=19 U=20 V=21, miekkahauta, yksi Rikalan rikkaimmista W=22, lapsen hauta X=23 Z=24 Y=25, miekkahauta Å=26, miekkahauta Ö=27 Ä=28 Da=29 H30=30 hautaus savipellosta, miekkahautaus E1=31, miniatyyrihauta haudan 9 vieressä |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 21.8.1998 |
| Jorma Leppäaho koekaivaus 1950 |
| Löydöt: KM 12549:1-73 |
| Huomautuksia: Pankinjohtaja Nummilan ilmoitti kesäkuun 29. 1950 August Tuomisen löytäneen Halikon kuuluisalta Rikalanmäeltä uuden tallinsa ja navettansa perustaa kaivaessa 3 miekkaa. Leppäaho matkusti välittömästi paikalle. Kalmisto sijaitsee notkelmassa mäen tasaisella laella. Tätä notkelmaa kiertää matala kalliomaasto puoliympyränä. Tuomisen navettarakennus oli määrä pystyttää juuri tähän notkelmaan. Koekaivauksessa 29.6-4.7.1950 tutkittiin Tuomisten esiinkaivama kaksoismiekkahautaus H2, tästä 1,5 metriä pohjoiseen sijainnut hauta H3 sekä tehtiin pistokokeita kalmiston laajuuden selvittämiseksi sekä poimittiin talteen Tuomisten tuhoaman hauta H1:n esineistö. Hautoejn koodaus: H1=1 H2=2 H3=3 |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.8.1998 |
| Anna-Liisa Hirviluoto tarkastus 1973 |
| Löydöt: KM 24857:1-4; polttokenttäkalmistolöytöjä |
| Huomautuksia: A.-L. Hirvilouto poimi rautakautisia polttokalmistolöytöjä Rikalanmäen lounaispäädystä, noin 10 metriä Armfeltin talleista lounaaseen, talleille johtavan tien itä-kaakkoispuolella olevasta tienleikkauksesta. Löydöt ovat 2-kierteinen pronssispiraali, saviastian reunapala, 19 saviastian kylkipalaa ja palaneita luunsiruja 26 kpl. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.8.1998 |
| Kaisa Lehtonen tarkastus 2012 |
| Huomautuksia: Rakennuspaikan tarkastus 30.4.2012 Halikon Rikalanmäellä tontilla Lepola 1:177. Tarkastusraportti Varsinais-Suomen maakuntamuseon arkistossa. |
| Luonti: 30.7.2012 |
| Anna-Liisa Hirviluoto tarkastus 1966 |
| Huomautuksia: Halikko, Rikala. Kalmistoalueelle suunnitellun tien rakennuksen tarkastus 1966 |
| Luonti: 9.1.2014 Viimeisin muutos: 9.1.2014 |
| Sari Mäntylä-Asplund tarkastus 2017 |
| Huomautuksia: Tarkastus rautakautisen keramiikan löytöpaikalle; ks. alakohteet. |
| Luonti: 14.8.2017 |
| Vesa Laulumaa ja Piritta Häkälä inventointi 2019 |
| Huomautuksia: Salo-Turku ratahankealueen arkeologinen inventointi v. 2019 |
| Luonti: 24.1.2020 |
| Teija Tiitinen ja Kaisa Lehtonen tarkastus 2015 |
| Huomautuksia: Tarkastus 9.11.2015, Salama MV/3/05.01.03/2015. |
| Luonti: 12.2.2020 |
| Simo Vanhatalo koekaivaus 2012 |
| Luonti: 12.5.2020 |
| Sanni Salomaa ja Oona Jalonen / Muuritutkimus Oy valvonta 2021 |
| Luonti: 1.6.2021 |
| Esa Mikkola/KKR valvonta 2020 |
| Luonti: 26.1.2022 |
| Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut/Heli Lehto koekaivaus 2022 |
| Löydöt: KM 44006 |
| Huomautuksia: Koetutkimuksen tarkoitus oli selvittää mahdollisen kiinteän muinaisjäännöksen säilyneisyys ja laajuus suunnitellun Turun tunnin juna kaksoiraiteen vaikutusalueella. Alueelle kaivettiin yhteensä 72 koekuoppaa. Kolmestatoista koekuopasta tuli kokoelmiin otettavia löytöjä. Löydöistä kolme olivat palanutta luuta, joiden lisäksi tuli 27 palaa rautakautista keramiikkaa. Löytöjä tuli pääasiassa hyvin suppealta alueelta mäen päältä ja nekin tulivat sekoittuneesta hiekasta. Kuopissa ei oikeastaan koko mäen alueella ollut huuhtoutumiskerrosta ja alueella on selkeästi ollut ihmistoimintaa ainakin 1800-luvun lopussa ja sen jälkeen, mikä oli sekoittanut kerrokset. Näiden koetutkimusten perusteella tutkimusalueella ei ole säilynyt kiinteää muinaisjäännöstä. |
| Luonti: 29.8.2022 |
| Jere Leppänen ja Kari Uotila / Muuritutkimus Oy valvonta 2022 |
| Luonti: 21.3.2023 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/524/05.04.01.00/2019 SALO, TURKU, Ratahankealueen arkeologinen inventointi 2019. Tutkimusraportti.
