 |
| Salo |
|
| poistettu kiinteä muinaisjäännös (ei rauhoitettu) | |
Kihinen |
73010025 |
| Tyyppi: | asuinpaikat |
| Tyyppi: | kultti- ja tarinapaikat kuppikivet |
| Ajoitus: | rautakautinen, viikinkiaika |
| Paikkatieto- selite: |
Arvioidun keskipisteen koordinaatit |
|
Z/m.mpy alin: 15.00
Z/m.mpy ylin: 28.00 |
|
 takaisin |
|
 Koordinaatit |
|
ETRS-TM35FIN P: 6701991 I: 282902 YKJ P: 6704805 I: 3282985 ETRS89/WGS84 Lat: 60.39583247° Lon: 23.05905267° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 23.7499' Lon: 23° 3.5432' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 23' 44.9969" Lon: 23° 3' 32.5896" |
| Kuvaus |
| Kihisten asuinpaikka sijaitsi Kihistenmäen lounais-, etelä ja kaakkoisrinteillä, suurimmaksi osaksi niillä kohdin, josta nykyisin Turku-Helsinki -rautatie kulkee. Asuinpaikka on ilmeisesti ollut hyvin laaja, mutta sitä on tutkittu vain nimeksi ja radan rakentaminen on tuhonnut loput. Kihistenmäen etelänpuoleiset rinteet ovat olleet hiesupitoisen saven peittämää loivasti laskevaa kalliomaata, jonka takana Kihistenmäki on kohonnut pääosin jyrkkäseinämäisenä. Kihistenmäen kaakkoispuolella peltoaukean toisella laidalla kohoaa Rikalan linnavuori.
Kihistenmäen laelta on 1940-luvun lopulla löytynyt kaksi hopeakoristeista keihäänkärkeä KM 12692:1-2 ja vuonna 1998 löydettiin mm. H-tyypin miekka ja hopeinen ristiriipus Wuorenrinta nimisen talon pihamaalta. Löytöinä Kihisten kohteelta on saatu talteen tyypillistä rautakautista asuinpaikkamateriaalia KM 25923:1-717. Lisäksi Halikon museon kokoelmista löytynyt ja Kihistenmäelle paikallistettu pyöreän kupurasoljen puolikas KM 26591 on täsmälleen samasta muotista lähtöisin kuin Rikalanmäen ruumiskalmistosta löytynyt solkipari KM 12549:15 ja 16. Kihistenmäen asuinpaikan keskivaiheilla, pienialaisessa kalliopaljastumassa on ollut kuppikallio jossa neljä kuppia. Vuoden 1998 inventoinnin aikaan kuppikallio oli rautatien suojaverkkoaidan vieressä, lähestulkoon kokonaan vanhan ulkorakennuksen alla. Kuppikalliokohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa, jolloin todettiin että kuppikallio oli ilmeisesti peittynyt uuden ulkorakennuksen rakentamisen yhteydessä, sillä sitä ei inventoinnissa löydetty siltä paikalta missä sen piti olla. Myöskään vuoden 2022 tarkastuksessa kuppikalliota ei ollut enää havaittavissa ulkorakennuksen eteläpuolella, joten se on katsottava tuhoutuneeksi ulkorakennuksen korjaustöiden yhteydessä. Vuoden 1998 inventoinnissa todettiin, että kohteen alkuperäisen ilmeisen laajuuden sekä puutteellisten kaivaustutkimusten vuoksi kohteesta saattaisi mahdollisesti olla osa säilynyt vanhan ja uuden ratalinjan välissä. Tämän vuoksi alueella suoritettiin vuonna 2022 Turun tunnin juna -hankkeeseen liittyvä koekaivaus/esitutkimus, jonka perusteella kuitenkin vaikutti selvältä ettei alueella ollut enää säilyneenä kiinteää muinaisjäännöstä ja kohteen muinaisjäännösstatus poistettiin. Pelto uudemman ratalinjan ja Vanhan Turuntien välissä Kihistenmäen itäpuolella saattaisi olla enää ainoa mahdollinen alue, jossa vielä voisi olla rippeitä Kihisten asuinpaikasta jäljellä. |
| Luonti: 20.8.1998 Viimeisin muutos: 13.9.2022 |
| Alakohteet |
| Kihistenmäki S (Mäkelä, Nummila ja Mäkirinne) 2 |
| Tyyppi: asuinpaikat |
| Ajoitus: rautakautinen |
| Kuvaus: Asuinpaikka-alue Kihistenmäen etelärinteessä. Tuhoutunut radanoikaisutöissä 1990-luvun alkupuolella. Ei riittävästi tutkittu. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.8.1998 |
| Kihistenmäki SW 3 |
| Tyyppi: asuinpaikat |
| Ajoitus: rautakautinen |
| Kuvaus: Kihistenmäen lounaiskulmassa, vanhan rautatienpohjan eteläpuolelta on pellosta löytynyt vuoden 1998 inventoinnissa rautakautista keramiikkaa. Mahdollisesti asuinpaikka ulottunut sinne asti. Lisäksi ratalinjojen välissä voi olla asuinpaikkaa säilyneenä. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.8.1998 |
| Mäkelä 1 |
| Tyyppi: kultti- ja tarinapaikat, kuppikivet |
| Ajoitus: rautakautinen |
| Kuvaus: Neljä selkeätä kuppia. Aivan radan varressa, ulkorakennuksen takana, tasaisessa kohdassa kalliota. Kohteen koordinaatit x=6698 75: y=2448 15 ja z=n. 30 |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.8.1998 |
| Tutkimukset |
| Jorma Leppäaho koekaivaus 1950 |
| Löydöt: Aiemmin KM 12692:1-2 |
| Huomautuksia: Leppäaho suoritti koekaivauksen Kihistenmäen Niinivaaran tontilla autotallin perustusta kaivettaessa löytyneiden kahden hopeakoristeiden G-tyypin keihäänkärjen löytöpaikalla löytämättä mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Ks. kohde 26 Halikko Puotila Wuorenrinta! |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.8.1998 |
| Elina Saloranta koekaivaus 1989 |
| Löydöt: KM 25043:1-60; asuinpaikkalöytöjä |
| Huomautuksia: Rikalan Kihisiin kaivettiin yhteensä 95 koekuoppaa n. 7800 m2 laajuiselle alueelle. Koekaivausken aikana tilan 1:5 Mäkelä omistaja Reino Suominen toi 1970-luvull talonsa rakennustöissä löytyneet kookkaat keramiikanpalat KM 27787:1 tutkijoille. Koekuopituksen tulokset: kolme likamaa-aluetta ja liesi. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.8.1998 |
| Elina Saloranta kaivaus 1990 |
| Löydöt: KM 25923:1-717 |
| Huomautuksia: Kaivauksissa rautatielinjalle avattiin viisi kaivausaluetta, joista ainakin yhdestä havaittiin merkkejä yhdestä tai useammasta rakennuksenpohjasta. Kiinteinä rakenteina paalunsijoja, jätekuoppa, kivetty pyöreä alue ja kivetty tulisija. Löydöt tyypillistä rautakauden asuinpaikkamateriaalia. Kohde ilmeisesti suureksi osaksi tuhoutunut rautatielinjan oikaisussa. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 13.9.2022 |
| Hannu Poutiainen inventointi 1989 |
| Löydöt: KM25351:1-6; asuinpaikkalöytöjä |
| Huomautuksia: Perniö-Piikkiö - ratalinjan arkeologinen inventointi. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.8.1998 |
| Vesa Laulumaa ja Piritta Häkälä inventointi 2019 |
| Huomautuksia: Salo-Turku ratahankealueen arkeologinen inventointi v. 2019 |
| Luonti: 24.1.2020 |
| Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut/Heli Lehto koekaivaus 2022 |
| Löydöt: KM 44007 |
| Huomautuksia: Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää kiinteän muinaisjäännöksen säilyneisyys ja laajuus Turun tunnin juna -hankkeen vaikutusalueella. Alueelle on suunniteltu kaksoisraiteen rakentamista noin 10–15 metrin päässä nykyisen radan linjasta sen eteläpuolella. Alueelle kaivettiin kaivinkoneella 26 koeojaa ja lapioin 15 koekuoppaa. Kerrokset olivat koko alueella hyvin samanlaiset. Ohuen kasvukerroksen alla oli tummanharmaa tiivis savikerros, joka oli idässä ohuempi kuin lännessä. Tämän saven alta tuli esille puhdas pohjasavi, jossa oli joitain salaojia. Alueen länsiosassa oli paksuja täyttökerroksia ja keskeltä aluetta tuli esille paikalla ilmeisesti ainakin 1960-luvulta asti olleiden kasvihuoneiden purkukerroksia ja rakenteita. Ainoa alueelta löytynyt mahdollinen esihistoriallinen kulttuurikerros oli noin puolen neliömetrin laajuinen alue hiilistä savea, josta tuli hieman palanutta luuta ja mahdollista keramiikkaa. Koetutkimusten perusteella näyttää selvältä, että tutkimusalueella ei ole säilynyt kiinteää muinaisjäännöstä. |
| Luonti: 29.8.2022 Viimeisin muutos: 29.8.2022 |
| Sanna Saunaluoma tarkastus 2022 |
| Huomautuksia: Kohteella käyty 12.9.2022 eikä kuppikalliota enää voitu havaita radan pohjoispuolella. |
| Luonti: 13.9.2022 Viimeisin muutos: 13.9.2022 |
| Esa Mikkola inventointi 1998 |
| Luonti: 13.9.2022 |
| Nina Standberg koekaivaus 1999 |
| Luonti: 16.5.2023 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/524/05.04.01.00/2019 SALO, TURKU, Ratahankealueen arkeologinen inventointi 2019. Tutkimusraportti.