Salo
kiinteä muinaisjäännös
Tampaltankruunu	734010013
Tyyppi:	hautapaikat     hautaröykkiöt
Ajoitus:	pronssikautinen
Z/m.mpy alin: 75.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6696966 I: 284194 YKJ P: 6699778 I: 3284277 ETRS89/WGS84 Lat: 60.35151072° Lon: 23.08784966° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 21.0906' Lon: 23° 5.2710' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 21' 5.4386" Lon: 23° 5' 16.2588"

Kuvaus

Salosta Teijolle vievän tien itäpuolella olevan korkean monilakisen kallioselänteen pohjoisosassa olevalla kalliohuipulla sijaitsee nk. Tampaltankruunu, josta kaakkoon noin 300 metriä on toinen kalliopaljastuma, jonka moreenirinteellä on latomus. Nk. Tampaltankruunu sijaitsee kalliopaljastumalla, jonka rinteet ovat moreenia. Tampaltankruunulta on hyvä näkyvyys Viurilanlahdelle. Kruunun koko on 21,0 x 19,5 x 1,9 metriä. Kruunu on hyvin kraatterimainen. Se on rakennettu ihmisen päänkokoisista ja sitä suuremmista, pyöristyneistä rantakivistä. Kruunun keskellä kivet ovat huomattavan suuria lohkareita ja paaseja. Sen keskellä on pohjaan saakka ulottuva kuoppa/kraatteri. Röykkiössä on selviä purkamis- ja kaivamisjälkiä. Röykkiöön oli tehty länsi-itä suuntainen kaivanto ennen kuin Hj. Appelgren tutki kaivannon eteläpuoleisen puoliskon vuonna 1886. Röykkiöstä paljastui kolme sisäkkäistä kivikehää, joiden välissä oli kolme kivilaaoista tehtyä paasiarkkua. Niissä oli palanutta luuta, tuhkaa ja pronssinappi tai pronssineulan pää. Pronssiesine joutui kuitenkin hukkaan. Erillinen latomus lounaassa on pieni graniitti- ja hiekkakivilohkareista sekä pyöristyneistä rantakivistä koottu kiveys, jonka keskellä pystypaasi. Latomuksen koko: 1,8 x 1,6 x 0,7 metriä. Saattaa olla vanha rajapyykki.

Luonti: 7.4.1999 Viimeisin muutos: 16.6.2006

Tutkimukset

Helmer Salonen (Salmo) inventointi 1927

Huomautuksia: Ylioppilas Salonen, H. kuvaa kohdetta seuraavasti; "Fulkkilan talosta kaakkoon sijaitsee Tampaltan kuuluisa mäki, siis se on edellä mainitusta Viitamäestä etelään oleva korkea mäki. Sen huipulla on suuri hiidenkiuas l. kruunu, jonka prof. Hj. Appelgren on tutkinut. Kiuas on tehty harvinaisen pienistä kallionlohkareista. Paikalta on valtava näköala. Edellä mainitusta mäen kaakkoiskulmasta länteen on vähäsen matalampi huippu, jonka kahden puolen on suuri määrä kallionlohkareita. Entisen Joensuun metsänvartijan Janssonin sanojen mukaan on siinä ollut samanlainen, joskin hiukan pienempi hiidenkiuas kuin itäisemmällä huipulla, mutta hajotettu kymmeniä vuosia sitten; lisäksi kertoi hän sen pohjassa nähneensä "puuhiiliä". (Jansson on nyt yli 70 v. vanha)"

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.11.2002

Hjalmar Appelgren-Kivalo kaivaus 1885

Huomautuksia: Tampaltanmäen korkeimmalla kohdalla sijaitsee iso hiidenkiuas. Vuonna 1885 suoritetuissa tutkimuksissa osoittautui, että kallion päälle on rakennettu kolme sisäkkäistä kivikehää. Uloimpien kehien välissä kaakossa oli pieni arkkumainen ladelma, jonka läheisyydestä löytyi pronssinappi. Kaivaustilanteessa Appelgren hukkasi ko. pronssinapin. Hiidenkiuas on tehty harvinaisen pienistä kalliolohkareista. Toinen hiidenkiuas sijaitsee mäen matalammalla huipulla. Se on merkitty hajoitetuksi inventoinnissa 1927.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.11.2002

Teija Tiitinen tarkastus 1993

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.11.2002

Ulla Kallberg inventointi 1981

Huomautuksia: Röykkiöinventointi.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.11.2002

Eeva Raike inventointi 2001

Huomautuksia: Alueella käytiin toteamassa Tampaltankruunu ja sen nykyinen kunto, joka ei ollut muuttunut edellisestä tarkastuksesta. Itse latomuksella ei käyty, vaan tiedot on peräisin U. Kallbergin röykkiöinventoinnista.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.11.2002

Elina Saloranta ja Tanja Ratilainen tarkastus 2020

Huomautuksia: VARK, raportti MIP:ssä.

Luonti: 4.6.2020

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Hj. Appelgrenin kertomus arkeologisesta tutkimusmatkasta kesällä 1885; ei määritelty; 1885    Kertomus kiinteiden muinaisjäännösten muistiinmerkitsemisestä Uskelan pitäjässä; Inventointi; 1927    Salo, Kärkkä Tampaltan kruunu. Pronssikautisen röykkiön tarkastus 1993; Tarkastus; 1993    Salon kaupungin arkeologinen inventointi 2001; Inventointi; 2001

kopioi linkki tälle sivulle: