Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Loitsana nimisen lammen koillispuolella etelään avautuvalla terassilla. Vuoden 1988 inventoinnissa paikalta löydettiin palanutta luuta ja kvartsia. Vuonna 2008 löytöjä ei havaittu teiden pinnalla eikä koekuopissa. Vuonna 2013 alueelle tehtiin useita koekuoppia ja kohde paikallistettiin kapealle terassille mäenrinteeseen raivatun tien länsipuolelle, jossa yhdestä koekuopasta löydettiin kvartsi-iskos. Muista alueelle tehdyistä koekuopista ei saatu löytöjä, mutta arvion mukaan kohde on rajattavissa löydöllisen pisteen ympärille noin 5 x 5 metrin alueelle, rajoinaan terassin/törmän reuna, tie sekä ylemmän törmän alareuna. Löydöllisessä koekuopassa havaittiin kaksoismaannos, ja kvartsi löytyi alemman rikastumiskerroksen pohjalta n. 15 cm syvyydeltä.
Vuoden 2019 kaivaustutkimuksissa kohteessa havaittiin kaksi erillistä löytöaluetta, Malmio 1A ja Malmio 1B (ks. alakohteet). Malmio 1(A) oli todettu jo vuoden 2013 inventoinnin yhteydessä teetetyn radiohiiliajoituksen perusteella olevan varhaiskivikautinen ja ajoittuvan noin 10 000 vuoden taakse. Vuoden 2019 tutkimuksissa todettiin, että asuinpaikka oli lähes täysin tuhoutunut kaivokseen liittyvissä koetutkimuksissa jo ennen kuin kohde oli löytynyt vuonna 1988. Vuonna 2019 onnistuttiin kuitenkin paikallistamaan ja tutkimaan noin 10 neliömetrin kokoinen alue, jolla alkuperäinen kulttuurikerros oli säilynyt. Löydöt olivat melko vähäisiä, koostuen kvartsiaineistosta ja palaneista luista. Kahdesta palaneesta luusta teetetystä radiohiiliajoituksesta saatiin kuitenkin vahvistus, että kyseessä on hyvin vanha kohde. Ajoitustulokset 8906±60 (Ua‐66393) ja 8820±61 (Ua‐66392) ajoittavat kohteen Soklin jääjärvivaiheen lopulle (noin 10 200 BP) tai hieman sen jälkeen.
Malmio 1:stä noin 50 metriä koilliseen havaittiin kaivausten aikana löytöalue tuulenkaadon ympärillä. Paikka nimettiin Malmio 1B:ksi. Alueelle avattiin 26,5 neliömetrin kokoinen kaivausalue. Löytöaineisto koostui kvartsista, kvartsiitista ja palaneista luista. Malmio 1B sijaitsee noin 3 metriä korkeammalla kuin Malmio 1A, joten oletettiin, että se voisi olla hieman vanhempi. Oletus osoittautui vääräksi, sillä palaneista luista tehdyt radiohiiliajoitukset 3141±37 (Ua‐66394) ja 3105±38 (Ua‐66395) ajoittavat kohteen varhaismetallikaudelle, noin 1250–1500 eaa. |