Suomussalmi
kiinteä muinaisjäännös
Kiantajärvi Kirkkosaari	777500003
Tyyppi:	hautapaikat     hautasaaret
Tyyppi:	asuinpaikat
Ajoitus:	historiallinen, 1700-luku
Ajoitus:	historiallinen, 1900-luku
Ajoitus:	historiallinen, 1800-luku
Ajoitus:	kivikautinen
Paikkatieto- selite:	Kirkkosaaren keskikoordinaatit
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7200913 I: 593048 YKJ P: 7203927 I: 3593257 ETRS89/WGS84 Lat: 64.91934482° Lon: 28.96748580° ETRS89/WGS84 Lat: 64° 55.1607' Lon: 28° 58.0491' ETRS89/WGS84 Lat: 64° 55' 9.6413" Lon: 28° 58' 2.9489"

Kuvaus

Saari sijaitsee Kiantajärvessä, 2,5 km Suomussalmen kirkosta luoteeseen. Suomusalmelaisten päähautausmaa oli Paltaniemellä, jonne ruumiiden kuljetus kelirikon aikaan oli hankalaa. Suomussalmella tuli tavaksi haudata vainajat saariin. Hautasaaria oli 1800-luvulla virallisesti neljä: Kiantajärvessä, Pesiöjärvessä, Piispajärvessä ja Vuokkijärvessä. 1800-luvulla suunniteltiin, että Kirkkosaaren länsikulmalle rakennettaisiin ruumishuone. Se toteutettiin kuitenkin muualle. Tällä hetkellä näkyvissä olevat haudat keskittyvät saaren eteläosaan. Saaren länsiosassa on havaittavissa kivirivejä sammalen alla. Kyse voi olla aidasta tai rakennuksen pohjasta. Näille tienoille suunniteltiin ruumishuonetta, joten paikalla on voinut olla aikaisempi rakennus tai suunnitellulle ruumishuoneelle on jo raivattu tilaa. Saaren koillisosassa on hautakuoppia, joissa ei ole hautakiviä. Yksi kuopista on kookkaampi monttu. Saaren luoteisosassa haudat ovat tiiviimmin ja päällekkäin vanhojen hautojen kanssa. Puun juurilta löytyy vanhoja (haudoilta poistettuja) puuristejä ja tekstittömiä metallilevyjä. Saaren hautakivien tekstien perusteella vanhin hauta kuuluu pastori Carl Saxalle (1754–1821), joka oli Suomussalmen ensimmäinen kappalainen. Saxa yritettiin Suomussalmelle siirryttyään murhata ja hän kärsi elämänsä aikana useista mielenhäiriökohtauksista. Hänen alkuperäisen muistotaulunsa teki Ilmari Kianto. 1950-luvulla se makasi jo maassa haljenneena. Saarelle on haudattu myös mm. rovasti Calamnius (1896–1954) ja 18 kirkkomatkalla vuonna 1847 hukkunutta ruhtinansalmelaista. Viimeisin saareen poikkeusluvalla haudattu vainaja oli Ilmari Kiannon vuonna 1954 kuollut vaimo Elsa Maria. Hautamuistomerkit ovat melko tasapuolisesti kivestä, metallista ja puusta tehtyjä. Rannassa on yksi grobnitsa. Useilla haudoilla oli tuoreita kukkia, joten haudoilla vieraillaan yhä. Saarella on myös kivikautinen asuinpaikka (Kirkkosaari).

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 21.7.2021

Tutkimukset

Matti Huurre tarkastus 1979

Luonti: 15.12.2014

Lippo Vester irtolöytö 1992

Luonti: 15.12.2014

Riikka Mustonen/MH inventointi 2012

Huomautuksia: Suomussalmen Kiantajärven, Pesiöjärven ja Piispajärven metsätalousalueilla sijaitsevien hautasaarten kulttuuriperintöinventointi.

Luonti: 15.12.2014

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Suomussalmen Kiantajärven, Pesiöjärven ja Piispajärven metsätalousalueilla sijaitsevien hautasaarten kulttuuriperintöinventointi 2012; Inventointi; 2012

kopioi linkki tälle sivulle: