 |
| Turku |
|
| kiinteä muinaisjäännös | |
Koroisten tila |
853010007 |
| Tyyppi: | asuinpaikat |
| Tyyppi: | asuinpaikat virkatalot |
| Tyyppi: | hautapaikat ruumiskalmistot |
| Ajoitus: | historiallinen |
| Ajoitus: | rautakautinen |
| Ajoitus: | keskiaikainen |
| Paikkatieto- selite: |
Koroisten tilan kellari, GPS-koordinaatti |
|
Z/m.mpy alin: 5.00
Z/m.mpy ylin: 25.00 |
|
 takaisin |
|
 Koordinaatit |
|
ETRS-TM35FIN P: 6712586 I: 241186 YKJ P: 6715405 I: 3241252 ETRS89/WGS84 Lat: 60.46612295° Lon: 22.29080877° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 27.9674' Lon: 22° 17.4485' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 27' 58.0426" Lon: 22° 17' 26.9116" |
| Kuvaus |
| Koroistenniemen itäpuolella sijaitseva Koroisten tila (entinen piispantila) muodostaa laaja-alaisen ja monipuolisen muinaisjäännösalueen. Tiedot alueen muinaisjäännöksistä perustuvat lähinnä vuosina 1974 ja 1977 tehtyihin koetutkimuksiin, joissa voitiin todeta, että alueella on ollut myöhäisrautakautista/keskiaikaista aktiviteettia. Kokonaisuudessaan tutkimukset paljastivat merkkejä varhaisesta asutuksesta noin kolmen hehtaarin alueella.
Vuoden 1974 tutkimuksissa paljastui piispantilan päärakennusten kaakkoispuolisella Aurajoen rantakaistaleella laaja metallikäsityöalue (ns. Laurilanpelto tai Pietari Kalmin puisto). Vuoden 1977 tutkimuksissa Koroisten talon lounaispuolella olevan kellarin eteläpuolella paljastui keskiaikaisen muuratun rakennuksen lounaisnurkka. Rakennuksen sisäpuolella oli jäänteitä kellarista, jossa oli vähintään kaksi lattiatasoa, sisäpuolinen palokerros ja sen päällinen kulttuurikerros 1600-luvulta. Lisäksi lattiatasosta löytyi keskiaikaista keramiikkaa. Pentti Koivusen mukaan kaivauksissa hahmotetun rakennuksen koko on noin 15 x 20 metriä. On mahdollista, että edelleen käytössä oleva Koroisten kellari liittyy nyt kaivettuun rakennuksen osaan ja että rakennuksesta vielä pääosa on esille kaivamatta. Koroisten vanhan puimalan luota löydettiin inventoinnissa 1961 merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta ja vuoden 1977 koetutkimuksissa ko. paikalla todettiin myöhäisrautakautisen ruumishautojen jäännöksiä. Esihistoriallisia löytöjä on saatu myös Koroisten puutarhasta, josta on aikoinaan löytynyt hopeinen miekankahva ja putkellinen keihäänkärki. Koroisten saunan länsipuolisesta pellosta paljastui vuonna 1977 varhaiskeskiaikaisen hajonneen rakennuksen ja siihen liittyneen kiuaskiveyksen jäännöksiä ilman selviä rakenteita. Lisäksi rautakautisia asuinpaikkalöytöjä on saatu tilan itäreunassa sijaitsevan kuusiaidan itäpuoliselta pellolta. |
| Luonti: 20.3.2002 Viimeisin muutos: 25.1.2013 |
| Alakohteet |
| Asuinpaikka |
| Tyyppi: asuinpaikat |
| Ajoitus: rautakautinen |
| Ajoitus: historiallinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6712655 I: 241365 |
| Kuvaus: Paikka sijaitsee Aurajoen pohjoisrannalla rantatöyrään päällä. Koroisten talon itäpuolella, päärakennuksesta noin 200 metriä itään ja Koroisten niemestä noin 300 m itään. Alue on viljelyksessä olevaa peltoa, länsiosastaan ilmeisesti entisten kasvihuoneiden alueella. Kuusiaita kasvihuonealueen ja pellon rajalla. Kuusiaidan itäpuolella olevasta peltokynnöksestä erottuu tummempi alue, jonka maaperässä on nokea. Kynnöksestä on löytynyt muun muassa savitiivisteen paloja, joissa on oksa- ja puupainanteita, rautakautistyyppistä keramiikkaa, tiilen kappaleita ja myös muuta nuorempaakin tavaraa. Pentti Koivuselta saadun tiedon mukaan kyseisenlainen alue jatkuu myös kuusiaidan länsipuolella, entisten kasvihuoneiden alueella. Alueelle oli levitetty hiekkakerros ennen kuusiaidan puoleisten kasvihuoneiden rakentamista, joten kerrostumien pitäisi olla siellä vielä jäljellä. Koroisten kautta Halisiin Aurajoen rantoja pitkin johtava ulkoilureitti kulkee asuinpaikan halki. Ulkoilureitti rakennettiin kyntökerroksen päälle. Kyntökerroksen ja väylän pohjustuskerroksen väliin laitettiin eristekangas. |
| Luonti: 25.1.2013 Viimeisin muutos: 25.1.2013 |
| Asuinpaikka? |
| Tyyppi: ei määritelty |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6712667 I: 241114 |
| Kuvaus: Pentti Koivusen mukaan paikalta on löytynyt myöhäisrautakautista keramiikkaa, liesi sekä suhteellisen ehjää kulttuurikerrostumaa. |
| Luonti: 25.1.2013 |
| Kalmisto |
| Tyyppi: hautapaikat |
| Ajoitus: rautakautinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6712744 I: 241306 |
| Kuvaus: Kohde sijaitsee Koroisten niemellä 400 m koilliseen Vähäjoen ja Aurajoen yhtymäkohdasta. Koroisten talosta 100 m pohjoiseen on sijainnut mäenkumpare, joka suurimmaksi osaksi on tuhoutunut hiekanotossa. Sen 1961 säilyneessä eteläpäässä kuopan reunamassa oli selvä nokimaakerrostuma. Kuopan reunasta löytyi pronssiesineen katkelma, 66 kpl saviastianpaloja ja 3 kpl palaneen luun siruja. Kohde on kuitenkin todennäköisesti suurimmaksi osaksi tuhoutunut. Hiekkakuopan kaakkoisreunassa on ruohoinen kumpu, joka on keskeltä kaivettu kuopalle. Sen läpimitta on 10,5 m ja korkeus n. 2 m. |
| Luonti: 25.1.2013 Viimeisin muutos: 31.1.2013 |
| Laurilanpelto |
| Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat |
| Ajoitus: historiallinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6712578 I: 241284 |
| Kuvaus: Pellolle tehdystä leikkauksesta löytyi raudan valmistukseen liittyviä rakenteita, kuonaa, metallia sekä ½ metriä syvä kulttuurikerros. Lähempää jokea on löytynyt gotlantilaisia kalkkikiven kappaleita. Laurilanpelto on luontainen satamapaikka. Mahdollisesti paikalla on myös laiturirakenteita, koska peltoalueelta on löytynyt puita 1900-luvulla kynnettäessä. |
| Luonti: 25.1.2013 Viimeisin muutos: 25.1.2013 |
| Rakennuksen perustus 1 |
| Tyyppi: asuinpaikat |
| Ajoitus: historiallinen |
| Kuvaus: Koordinaatit Koroisten tilan kellarin |
| Luonti: 25.1.2013 Viimeisin muutos: 25.1.2013 |
| Rakennuksen perustus 2 |
| Tyyppi: asuinpaikat, talonpohjat |
| Ajoitus: historiallinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6712635 I: 241155 |
| Kuvaus: Koroisten tilan itäpuolella olevalta pellolta paljastui sondauksessa 1974 maanalaista kiveystä. Vuoden 1977 tutkimuksissa paikka paljastui varhaiskeskiaikaisen hajonneen rakennuksen ja siihen liittyneen kiuaskiveyksen jäännökseksi. |
| Luonti: 25.1.2013 Viimeisin muutos: 25.1.2013 |
| Tutkimukset |
| Veikko Lehtosalo inventointi 1961 |
| Löydöt: KM 15272 |
| Huomautuksia: inv. no 53 Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet SU-kohde 633 (Turku, osa-alue 05) |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.3.2002 |
| Aino Nissinaho inventointi 1987 |
| Huomautuksia: Vähäjoki-inventointi, no 044 |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.4.2002 |
| Kaisa Lehtonen & Sanna Kupila tarkastus 2012 |
| Huomautuksia: Maastokatselmus tehtiin 22.5.2012, koska Turun kaupungin asemakaavatoimisto on käynnistämässä Koroisten alueen kaavoitusta. Paikalla olivat arkeologi Pentti Koivunen, tutkijat Sanna Kupila ja Kaisa Lehtonen, kaavoittaja Oscu Uurasmaa sekä Outi Tuomela ja Päivi Similä LUMO-keskuksesta. Muistio maastokatselmuksesta on Turun museokeskuksen arkistossa. |
| Luonti: 30.7.2012 Viimeisin muutos: 1.8.2012 |
| Pentti Koivunen koekaivaus 1974 |
| Luonti: 25.1.2013 |
| Pentti Koivunen koekaivaus 1977 |
| Luonti: 25.1.2013 |
| Tanja Ratilainen tarkastus 2020 |
| Huomautuksia: Useita käyntejä kohteella. Tarkastusraportti löytyy MIP:istä. |
| Luonti: 18.4.2021 |
| Tanja Ratilainen tarkastus 2021 |
| Huomautuksia: Ilmoitus piipparoinnista päärakennuksen pohjoispuolisella pellolla. Raportti MIP:issä, lähetetty myös MV:oon. |
| Luonti: 19.5.2021 |
| Heljä Brusila valvonta 2005 |
| Luonti: 1.6.2021 |
| Kari Uotila / Muuritutkimus Oy valvonta 2021 |
| Luonti: 10.6.2021 |
| Hanna-Maria Pellinen/Turun yliopisto, arkeologian oppiaine inventointi 2020 |
| Huomautuksia: Turun seudun keskiaikaiset kylät 1. Maarian kylät, mantereen puoli. Arkeologinen inventointi vuonna 2020. |
| Luonti: 19.7.2021 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/165/05.04.01.00/2021 TURKU, Turun seudun keskiaikaiset kylät 1. Maarian kylät, mantereen puoli. Arkeologinen inventointi vuonna 2020. Tutkimusraportti