Kaaranes 1 (Kaaraneskoski 1) kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Miekojärven ja Vähä-Vietosen välisellä hiekkaisella männikkökannaksella, entisen Kaaraneskosken uoman eteläpuolella. Kosken yläpuolinen Vähä-Vietonen on nykyään padottuna voimalaitosaltaana. Runsaslöytöinen asuinpaikka sijoittuu hiekkakuopan ympärille ja on suurelta osin hiekanoton ja voimalaitoksen rakentamisen tuhoama. Asuinpaikalla on tehty laajahkoja kaivauksia 1997-98. Se sijoittuu muinaisen merivaiheen vähitellen laskeneelle rannalle noin 83 - 90 m korkeudelle merenpinnasta ja sen laajuuden on arvioitu olleen vähintään hehtaarin luokkaa. Asuinpaikan alaraja muodostuu sorakuopan länsipuolen peltoalueen reunaan ja etelässä asuinpaikka ulottuu noin 30 m sorakuopan eteläreunan eteläpuolelle. Yläraja on sorakuopan itäpuoleisen hiekkarinteen yläreunassa. Sen alkuperäinen pohjoisreuna on ulottunut voimalaitoksen kohdalle, ilmeisesti sen pohjoispuolellekin, jossa nykyistä edeltänyt koskiuoma on sijainnut (vrt. inv. 1984, Kaaranes 2 Koski).
Löytöjen levinneisyyden perusteella asuttuja rantavyöhykkeitä on ollut useampia. Asuinpaikka näyttää hylätyn Miekojärven kurouduttua merestä, jolloin rantavyöhyke muuttui matalaksi savipohjaiseksi kosteikoksi. Löydöt koostuvat liuske-, kivilaji- ja kvartsiaineistosta ja palaneesta luusta, joka yleensä voitiin määrittää kalojen luuksi. Paikoittain asuinpaikalla esiintyi kuitenkin myös hylkeen- ja hirvenluuta.
Kivikautinen asutusvaihe sijoittuu myöhäismesoliittiselle kivikaudelle. Myöhempään asutusvaiheeseen viittaavia keramiikkalöytöjä ei ole. Asuinpaikalta on hiiliajoitus (Hela-323, 6310 +- 85 BP).
Lännempänä, Saunalahden itärannan läheisyydessä, asuinrakennuksen länsipuolella on (ollut 1987) kaksi maan ja kiven sekaista kumparetta harjanteen reunassa, n. 50 m vanhan koskiuoman eteläpuolella. Nämä ovat noin 4 m halkaisijaltaan sekä 1 m korkeita. Toisen pinnalla on kiviä mahdollisesti kehämäisesti aseteltuina. Edelleen lahden kaakkoispohjukan lähellä on kivirakenne, mahdollisesti 1800-luvun puolimaissa käytetty ruumiskellari. Vuonna 1987 se oli katoton, suurehkoista seinäkivistä muodostunut ja noin 5 m laajuinen kivirakenne.
Kaaraneskosken etelärannalla on laaja pesäkkeinen muinaisjäännösalue (Kaaranes 1-4), jonka eri kohteiden välisiä rajoja on vaikea määritellä.
Vuonna 2016 Kaaraneskosken munaisjäännösalueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia sähkönsiirron kaapelointihankkeen sekä sähköaseman rakentamisen takia: elokuussa 2016 kaapelointilinjojen koekuopitusta noin 500 m matkalla, jonka havaintojen perusteella lokakuussa kaapelointityön valvontaa n. 155 m2 alalta sekä pienehköjä ja pieniä aluekaivauksia, yht. 40,25 m2 ala. Tutkimukset kattoivat Kaaranes 1-2, 3 sekä 4 Lohilahti alueita. |