Alavieska
löytöpaikka
Vehkaperä	9040013
Tyyppi:	löytöpaikat     irtolöytöpaikat
Ajoitus:	kivikautinen, neoliittinen
Z/m.mpy alin: 60.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7120981 I: 377225 YKJ P: 7123964 I: 3377347 ETRS89/WGS84 Lat: 64.19318769° Lon: 24.47191364° ETRS89/WGS84 Lat: 64° 11.5913' Lon: 24° 28.3148' ETRS89/WGS84 Lat: 64° 11' 35.4757" Lon: 24° 28' 18.8891"

Kuvaus

Peltojen rajaama metsäalue, jonka itälaidalla on maatiloja. Löytöpaikka on 60 m mpy, jossa sankan metsän pohjalla on paksu sammalpeite. Metsä harvenee kohti peltoja alempana rinteessä ja maastossa on pieniä tasanteita. Koepistot paljastivat, että maa muuttuu hiekkaisemmaksi tultaessa lähemmäksi peltoja. Kiviesine (KM 6793 rombimainen reiällinen kärkiase) on lunastettu vuonna 1915 ja se on löytynyt Vehkaperän kankaalta kivisestä hietikosta hikanotossa. Vehkaperässä asuva Eero Isokääntä tunsi löytöpaikan ja toimi oppaana. Paikalla kasvaa metsää ja maa on paksun sammalen peitossa. Löytöpaikan viereen tehdyssä koepistossa paljastui sammalien alla kivistä turvemaata. Löytöpaikka vaikuttaa liian kiviseltä ja epätasaiselta asuinpaikaksi. Noin 90 metriä lounaaseen muutama metri alempana on tasanne, jossa koekuopissa paljastui hiekkamaata ja kvartseja. Löytöjä ei ole niin paljon, että ne riittäisivät asuinpaikan määrittämiseen, mutta ne antavat olettaa, että asuinpaikka voisi sijaita rinteessä 60 m mpy alapuolella. Kiviesineen löytöpaikalta noin 20 m länsiluoteeseen on kivikasa, josta on löytynyt nokimaata. Isokääntä arveli että paikka olisi voinut olla potaskan valmistuspaikka. Pellon reunassa noin 125 metriä päärakennuksesta itään oli kallion reunassa tuulenkaadon juurakko, joka oli paljastanut nokimaata. Paikalta löytyi vieläkin hiilenpaloja, jotka eivät paikan sijainnin puolesta kuitenkaan liittyne esihistorialliseen asutukseen. Jonkin matkaa juurakosta länteen oli maassa noin 30 cm halkaisijaltaan olevia noin 40 cm syviä sammaloituneita kuoppia muutaman metrin välein. Pyyntikuopiksi kuopat ovat liian pieniä. Tilan pihapiirissä oli piharakennuksen lounaiskulmalla ollut noin 2 metriä halkaisijaltaan pyöreä kiveys parin nyrkinkokoisista kivistä. Saman rakennuksen eteläpuolella oli ollut miehennostannaisista kivistä kivirivi. Nämä kivirakennelmat saattavat liittyä johonkin vanhempaan rakennukseen. Vanhan päärakennuksen eteläpäädyn alla oli ollut kellari, jonka yläosa oli salvottu hirsistä. Vanhasta päärakennuksesta 20 metriä itään on koivun kohdalla kivijalka. Paikalla ei Isokäännän elinaikana ole ollut rakennusta. Pihapiiriin kuuluu vielä vuonna 1933 rakennettu paja, jota parhaillaan entisöitiin.

Luonti: 19.12.2002 Viimeisin muutos: 2.5.2010

Tutkimukset

Markku Heikkinen inventointi 1984

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.12.2002

Miikka Haimila inventointi 2002

Huomautuksia: Alavieskan inventointi

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.11.2010

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Alavieska, Inventointi 2002 Miikka Haimila   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Alavieska inventointi 2002; Inventointi; 2002    Alavieskan muinaisjäännökset - luettelo vuodelta 1984; Inventointi; 1984   Muinaiskalupäiväkirja - arkeologiset kokoelmat  KM6793:1 Reikäase Vehkaperä

kopioi linkki tälle sivulle: