Valkeakoski | |
kiinteä muinaisjäännös | |
Rapola |
908010001 |
Tyyppi: | asuinpaikat talonpohjat |
Tyyppi: | kultti- ja tarinapaikat kuppikivet |
Tyyppi: | puolustusvarustukset muinaislinnat |
Tyyppi: | hautapaikat hautaröykkiöt |
Tyyppi: | kivirakenteet röykkiöt |
Tyyppi: | työ- ja valmistuspaikat muinaispellot |
Ajoitus: | rautakautinen |
Ajoitus: | keskiaikainen |
Z/m.mpy alin: 110.00
Z/m.mpy ylin: 150.00 |
|
takaisin |
Koordinaatit |
ETRS-TM35FIN P: 6789270 I: 341873 YKJ P: 6792119 I: 3341980 ETRS89/WGS84 Lat: 61.20578833° Lon: 24.05661915° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 12.3473' Lon: 24° 3.3971' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 12' 20.8380" Lon: 24° 3' 23.8289" |
Kuvaus |
Rapolan muinaisjäännösalueella, johon Voipaalan alue olennaisesti liittyy, on parin neliökilometrin alueella useita muinaisjäännöksiä: linnamäki ja sen länsi- ja lounaisrinteillä yli 100 röykkiöitä, Rupakallion, Voipaalan, Hirvikallion ja Matomäen kalmistot, muinaispelto sekä asuinpaikkoja ja kolme kuppikiveä. Siirtymisestä esihistoriallisesta ajasta keskiaikaan kertoo 1500-luvun alussa rakennettu harmaakivikirkko. Rapola ja Voipaala mainitaan kylän niminä jo 1300-luvun kirjallisissa lähteissä, tiloina ne tunnettiin 1500-luvulta lähtien.
Alueella on myös kaksi luonnonsuojelualuetta. Toinen on osa jääkauden aikana syntynyttä selänneharjua, jota luonnehtivat monipuolinen kasvillisuus ja kaksi jääkauden aikana syntynyttä harjuhautaa, suppaa. Toinen on Vanajaveden rannassa oleva tervalepikkö. Osa Rapolan muinaisjäännösalueesta siirtyi valtion omistukseen vuonna 1993. Vuodesta 2014 lähtien sitä hallinnoi Metsähallitus. |
Luonti: 3.12.1996 Viimeisin muutos: 4.1.2018 |
Alakohteet |
Hirvikallio I |
Tyyppi: hautapaikat |
Ajoitus: rautakautinen |
Kuvaus: Kohde sijaitsee Rapolanharjun lounaisrinteessä 1700 m Sääksmäen kirkosta luoteeseen, 800 m muinaislinnasta länsiluoteeseen ja noin 100 m Vanajavedestä koilliseen. Paikka kohoaa 88 - 95 m meren ja 8 m järven pinnasta. Maasto on loivasti lounaaseen viettävää harjunrinnettä., yläosassa maaperä on kivikkoista harjusoraa. Aluetta on raivattu paljon viimeksi vuonna 1910 rakennetun huvilan pihaa ja puutarhaa muokattaessa. Rinteen alaosa on entistä peltoa ja laidunta, siinä maaperä on hiekkaa. Sieltä täältä pistää esiin kiviä, joista osa on koottu röykkiöiksi pellon laitaan. Noin 60 x 25 m suuruisella alueella on kuuluu kiven- ja maansekaista röykkiötä, joista osa on hauta-, osa uhriröykkiöitä, kenttäkalmisto ja uhri- eli kuppikivi. Jouko Voionmaa tutki vuonna 1950 neljä röykkiötä. Hänen mukaansa röykkiön 27 vieressä on lisäksi polttokenttäkalmisto. Vuoden 1988 tutkimukset keskittyivät röykkiöiden lähiympäristöön. Röykkiöt ovat rakenteeltaan kiven- ja maansekaisia ja ajoittuvat 500-luvulle jKr. Löytöinä on saatu mm. pronssinen kelloriipus, kaularenkaan katkelmia, keihäänkärkiä, kilvenkupuran katkelmia, veitsiä ja keramiikkaa. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.6.2016 |
Hirvikallio II |
Tyyppi: asuinpaikat |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6789605 I: 341066 |
Kuvaus: Kohde sijaitsee Rapolanharjun lounaisrinteellä 1700 m Sääksmäenkirkosta luoteeseen ja Vanajavedestä noin 80 m koilliseen. Välittömästi asuinapikkaalueen koillispuolella sijaitsevat Hirvikallion röykkiöalue (Hirvikallio I) ja Hirvikallion kuppikivi. Maasto on muinaisen rantatörmän päällä olevaa lähes tasaista hiekkaterassia, josta pistää esiin muutamia kiviä. Osa niistä on raivattu rinteen yläosassa oleviin röykkiöihin. Vunna 1984 kaivetuista koekuopista tehtiin kivi- ja metallikautisia löytöjä (saviastianpaloja, kvvartsia ja palanutta luuta). Seuraavana vuotena pellon pinnalta poimittiin saviastianpalojen lisäksi palanutta savea, piitä ja kvartsia. Rapola-projektin aikana aluetta tutkittiin lisää. Tuolloin löydettiin raudankappaleita, saviastianpaloja, rautakuonaa ja palnutta luuta. Asuinpaikan laajuus on ainakin 4500 neliömetriä, ja paikalla on asuttu ainakin varhaimetallikaudesta lähtien. |
Luonti: 29.6.2016 |
Hirvikallion kuppikivi |
Tyyppi: kultti- ja tarinapaikat, kuppikivet |
Ajoitus: rautakautinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6789580 I: 341084 |
Kuvaus: Kivi on röykkiöryhmän keskellä, Kivirikon huvilasta 60 m lounaaseen. Kivi on lähes maantasainen. Siinä on yhteensä 47 kuppia, joista selvärajaisia 28. Kupit ovat halkaisijaltaan keskimäärin 6 cm ja noin 1 cm syviä. Suurin osa kupeista on matalia, pinnasta heikosti erottuvia. Kivi löytyi vuoden 1945 inventoinnissa. Kiven lähiympäristöä ei ole tutkittu, mutta se liittyy kiinteästi Hirvikallion röykkiöryhmään, jonka hautaukset ovat kansainvaellusajalta. Kuppikiven etelä- ja lounaispuolelta on havaintoja asuinpaikasta, joka on ajoitettu varhaismetallikaudelta rautakaudelle. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.6.2016 |
Linnavuori |
Tyyppi: puolustusvarustukset, linnavuoret |
Ajoitus: ajoittamaton |
Kuvaus: Linnavuori on Rapolan muinaisjäännösalueen keskus. Se sijaitsee jääkauden synnyttämän soraharjun laella, noin 65-70 metriä viereisen Rautunselän yläpuolella. Varsinaisen linna-alueen muodostaa noin 200 metriä leveä ja 400 metriä pitkä harjulaajentuma, jonka sisään jää kaksi jääkauden aikaansaamaa harjuhautaa eli suppaa. Suuremman haudan syvyys on noin 15 metriä. Näitä luonnonmuovaamia maastonkohtia hyväksikäyttäen ihminen on rakentanut noin kilometrin pituisen puolustusrakennelman, josta nykyisin on jäljellä maastossa hirsivarustusten tukikiveys. Noin 5 hehtaarin laajuiselta sisäalueelta tunnetaan 13 uunimaista tulisijaa, n. 80 asuinkuopanteiksi tulkittua syvännettä sekä heittokivikasoja. Varmoja portteja on ollut kaksi; yksi pienen linnahaudan suulla ja toinen ison linnahaudan luoteisosassa. Portteihin on lisäksi liittynyt porttikäytävä ja mahdollisesti etuvarustuksia. Vallien kaakkoisosassa olevan kolmannen portin alkuperä on epävarma. Muinaislinnaa on tutkittu vuosina 1886, 1918, 1920, 1942 ja 1987-90. Tutkimusten perusteella varhaisimmat merkit ihmisen toiminnasta sen alueella ovat 600-luvulta ja tulisijoissa oli pidetty tulta vielä varhaiskeskiajalla 1200-1400-luvuilla. Muinaislinnan pinta-alasta on tutkittu kuitenkin ainoastaan 1 %. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 17.3.1999 |
Matomäenpelto I |
Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, muinaispellot |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6789437 I: 341358 |
Kuvaus: Kohde sijaitsee pellossa Rapolanharjun lounaisrinteessä noin 1400 m Sääksmäen kirkosta luoteeseen, samalla alueella kuin asuinpaikka Matomäenpelto II. Maasto on terassimaista tasannetta, jonka harjua myötäilevä matala muinaisrantamuodostuma erottaa loivasti länteen viettävästä alarinteestä. Maaperä on harjukivikkoa ja soraa, mutta vaihtuu rantamuodostuman kohdalla hiekaksi. kerrostuma muodostaa noin 20 m leveän, rinteen suuntaisen terassin. Muodostuman alapuolinen loiva rinne on savea, jota peittää siellä täällä hiesu- ja hietakerros. Nykyisen pellon kyntökerroksen alta paljastui tumma hiilensekainen multakerros, joka oli linssimäinen (keskellä 40-50 cm paksu, reunoilla 1-3 cm). Tumman multakerroksen pohjassa kyntöjäljet kulkivat maastoa noudatellen pääasiassa luoteesta kaakkoon ja lounaasta koilliseen muodostaen melko yhtenäisen ristikkokuvion. Muinaispellon laajuudeksi arvioitin noin 500 - 600 neliömetriä. Pelto ajoittuu rautakauden lopulle (viikinki- - ristiretkiaika). |
Luonti: 30.6.2016 Viimeisin muutos: 30.6.2016 |
Matomäenpelto II |
Tyyppi: asuinpaikat |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6789437 I: 341358 |
Kuvaus: Kohde sijaitsee pellossa Rapolanharjun lounaisrinteessä noin 1400 m Sääksmäen kirkosta luoteeseen muinaispellon (Matomäenpelto I) alueella. Asuinpaikkaan viittaavat rakenteet, kuten kaksi tulisijaa, ja muut merkit, savitiiviste keskittymä, ainakin yksi noki- ja likamaa painanne ja siitä löysetty epineoliittinen keramiikka sekä esiroomalaisen ja roomalaisen ajan taitteeseen ajoitettu jyvä, ovat kuitenkin muinaispeltoa vanhemmat. |
Luonti: 30.6.2016 |
Matomäki I |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: rautakautinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6789522 I: 341252 |
Kuvaus: Kohde sijaitsee Rapolanharjun lounaisrinteessä 1500 m Sääksmäen kirkosta luoteeseen ja 650 m muinaislinnasta länsiluoteeseen sekä 150 m Vanajavedestä koilliseen. Paikka kohoaa noin 92 m meren ja 13 m järven pinnasta. Maasto on rinnettä noudattelevaa muinaistörmää, joka kivikkoisen ja nykyään runsaasti katajaa kasvavan Matomäen saarekken kohdalla erottuu selvästi ympäristöstään. peltojen reunustaman mäen laki on tasainen, lukuun ottamatta esiin pistäviä maakiviä. Järven puoleinen törmä on jyrkkä ja kivikkoinen. Matomäen kalmistossa on 12 kiven- ja maansekaista röykkiötä noin 80 x 30 m suuruisella alueella kolmessa ryhmässä. Jouko Voionmaa tutki vuonna 1950 niistä kolme. Vuosina 1987 ja 1989 tutkittiin röykkiöiden välisiä alueita. Röykkiöt on kasattu yhden tai useamman ison maakiven ympärille pienistä kivistä ja maasta. Kaikki tähän asti tutkitut haudat ovat olleet polttohautoja. Löydöt, mm. kullattua hopeaa oleva miekan tupen suuhela, suorajalkainen kaarisolki, kilvenkupuran katkelmia, ruotokeihäänkärkiä, veitsiä ja niittejä, ajoittavat röykkiöt 400-luvulle jKr. Kaikkia Matomäen alueella tutkittuja röykkiöitä ei kuitenkaan voida pitää löytöaineistonsa puolesta hautoina. Ne saattavat olla ns. uhriröykkiöitä. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.6.2016 |
Matomäki II |
Tyyppi: asuinpaikat |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6789487 I: 341140 |
Kuvaus: Kohde sijaitsee Rapolanharjun lounaisrinteessä 1500 m Sääksmäen kirkosta luoteeseen ja 80 m Vanajavedestä koilliseen sekä 50 - 100 m Matomäen kalmistosta (Matomäki I) lounaaseen. Maasto on lähes tasaista peltoa, jonka maaperä vaihtelee hiekasta hiesuun ja saveen. Maakaasuputken rakentamiseen liittyvissä tutkimuksissa paikalta löydettiin rautakautisia saviastianpaloja, tummaa nokimaata ja tulisijaksi tulkittua kiveystä. |
Luonti: 29.6.2016 |
Rapolanrinne I |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Ajoitus: rautakautinen |
Ajoitus: keskiaikainen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6789437 I: 341358 |
Kuvaus: Koordinaatit ovat vuonna 1988 osittain tutkitun röykkiön 12 koordinaatit. Röykkiö sijaitsee Hirvikallioon johtavan tienlounaisreunassa, Rapolanrinne I:n kaakkoispäässä. Kohteet sijaitsevat Rapolanharjun lounaisrinteellä noin 1400 - 2200 m Sääksmäen kirkosta länsiluoteeseen ja Vanajavedestä 120 - 200 m koilliseen. Eino Jutikkala (Rinne) kartoitti Sääksmäen inventoinnin yhteydessä 1929 - 1930 Rapolanharjun lounaisrinteeltä 110 röykkiön ketjun, jonka nimesi Rapolan kalmistoksi. Voionmaa tutki vuonna 1950 Jutikkalan (Rinteen) kartoittamista röykkiöistä, ja niistä 8 osoittautui täysin löydöttömiksi. Voionmaa piti niitä myöhäisinä viljelyröykkiöinä. Niiden rakennetta ei dokumentoitu. Matomäen ja Hirvikallion röykkiökalmistojen lisäksi alueelta on kartoitettu yli sata muuta kiviröykkiötä. Osa niistä on hautoja, osa todennäköisesti asumuksenpohjia, kuten vuonna 1988 tutkittu kivirakenne, joka, kuten muutkin reunakivelliset jäännökset, tulkittiin Rapola-projektissa rakennuksen pohjiksi. Osa on viljelysröykkiöitä, joista vanhimmat saattavat olla rautakaudelta. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.1.2020 |
Rapolanrinne II |
Tyyppi: kivirakenteet, röykkiöt |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6789873 I: 340913 |
Kuvaus: Koordinaatit ovat laskennallinen keskipiste kohteen annetuista koordinaateista kokonaisuuden Rapolanrinne I ja II luoteispäässä (Seppälä 1996). Kohteet sijaitsevat Rapolanharjun lounaisrinteellä noin 1400 - 2200 m Sääksmäen kirkosta länsiluoteeseen ja Vanajavedestä 120 - 200 m koilliseen. Eino Jutikkala (Rinne) kartoitti Sääksmäen inventoinnin yhteydessä 1929 - 1930 Rapolanharjun lounaisrinteeltä 110 röykkiön ketjun, jonka nimesi Rapolan kalmistoksi. Voionmaa tutki vuonna 1950 Jutikkalan (Rinteen) kartoittamista röykkiöistä, ja niistä 8 osoittautui täysin löydöttömiksi. Voionmaa piti niitä myöhäisinä viljelyröykkiöinä. Niiden rakennetta ei dokumentoitu. Matomäen ja Hirvikallion röykkiökalmistojen lisäksi alueelta on kartoitettu yli sata muuta kiviröykkiötä. Osa niistä on hautoja, osa todennäköisesti asumuksenpohjia, kuten vuonna 1988 tutkittu kivirakenne, joka, kuten muutkin reunakivelliset jäännökset, tulkittiin Rapola-projektissa rakennuksen pohjiksi. Osa on viljelysröykkiöitä, joista vanhimmat saattavat olla rautakaudelta. |
Luonti: 30.6.2016 Viimeisin muutos: 29.1.2020 |
Rupakallio I |
Tyyppi: hautapaikat |
Ajoitus: rautakautinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6788687 I: 341764 |
Kuvaus: Kohde sijaitsee Rapolanharjun lounaispuolella runsaat 700 m Sääksmäen kirkosta länsiluoteeseen ja 550 m muinaislinnasta etelälounaaseen sekä noin 200 m Vanajaveden Rautunselästä. Luode - kaakko -suuntainen moreenisaareke (350 - 120 m) kohoaa noin 92 m meren ja 12 m järven pinnasta, kaakkois päässä oleva varsinainen Rupakallio jopa 5 m korkeammalla. Maantien 130 halkaisema kumpareinen ja kivikkoinen sekametsää kasvava mäkimaasto ulottuu kartanon navetan lounaispuolelle. rakennustöiden yhteydessä. Varsinaisesti paikka löydettiin vuonna 1959 tietöiden yhteydessä. Kohde ehti kuitenkin tuhoutua suurimmaksi osaksi ennen tutkimuksia. Paikalla tehtiin arkeologisia kaivaustutkimuksia vuosina 1960 - 1962. Osa tutkijoista onn pitänyt kohdetta kalmistona osa taas mahdollisena asuinpaikkana, johon on liittynyt paja. Löydöt kohteesta voidaan ajoittaa kansainvaellusajalta 400-luvulta viikinkiajan jälkipuolsikolle 1000-luvun alkuun. Erityisen runsaasti esineistöä on 800 - 900-luvuilta. Nykyisin muinaisjäännösken jäljellä oleva osa sijaitsee aivan 3. tien välittömässä läheisyydessä tien koillispuolella, noin 50 neliömetrin suuruisen kalliokumpareen sivulla eteläpuolella. Paikan itäpuolisilta pelloilta Rapola-projektin (1987-90) yhteydessä todettiin merkkejä asuinpaikasta. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.6.2016 |
Rupakallio II |
Tyyppi: asuinpaikat |
Ajoitus: rautakautinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6788759 I: 341727 |
Kuvaus: Kohde sijaitsee valtatien 130 halkaisemassa saarekkeessa ja sitä ympäröivässä pellossa runsaat 700 m Sääksmäen kirkosta länsiluoteeseen. Asuinpaikkavyöhykkeeksi on määritelty luode-kaakkosuuntaista moreenisaareketta reunustava etelä- ja lounaisrinne sekä Rupakallion ja Rapolanharjunvälinen alue. Asuinpaikkaan viittaavia merkkejä on löydetty myös varsinaisen Rupakallion eteläreunassa erottuvalla terassilla. Moreenisaarekkeen ja harjun välinen 150 m leveä alue on lähes tasaista hiekka- ja hietapeltoa. Valtatien 130 lounaispuolisen saarekkeen eteläisen ja lounaisen peltorinteen maaperä on hietaa ja hiesua. Maakaasuputkikaivannossa tien koillispuolella näkyi 20 - 30 m pitkä ja noin 20 cm paksu kulttuurikerros, josta löytyi palanutta savea, lasitettua keramiikkaa ja rautaa. Putkikaivannosta 10 m itään löytyi pellolta rautakautista keramiikkaa ja kvartsia. Myös Rapola-projektin aikana paikalta tehtiin havaintoja kulttuurikerroksesta ja löydettiin palanutta luuta sekä lisää saviastianpaloja ja kvartsia. Asuinpaikkavyöhykkeen laajuudeksi voidaan arvioida 10000 - 15000 neliömetriä. Alakohteen koordinaattipiste on tutkimusalueen keskikoordinaatti (Vikkula ja Seppälä 1990). |
Luonti: 29.6.2016 Viimeisin muutos: 19.2.2019 |
Seppäsen kuppikivi |
Tyyppi: kultti- ja tarinapaikat, kuppikivet |
Ajoitus: rautakautinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6788275 I: 342235 |
Kuvaus: Kuppikivi sijaitsee Sääksmäen yhdystien reunassa 280 m Sääksmäen kirkosta lounaaseen ja 1100 m muinaislinnasta kaakkoon sekä 160 m Vanajavedestä pohjoiseen, loivasti lounaaseen viettävässä rinteessä. Paikka kohoaa 90 m meren ja runsaat 10 m järven pinnasta. Maasto on kallioisen moreenisaarekkeen (300 x 250 m) eteläreunaa, jota ympäröi karkea hieta. Uhrikiveksi tulkittu kuppikivi löytyi vuonna 1961. Luultavasti peruskallion kohoumaan tehdyssä tasaisessa kivessä on ainakin 22 kuoppaa, joista 13 selvärajaista. Kuopat ovat halkaisijaltaan 3 - 5 cm. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.6.2016 |
Sääksmäkitalo |
Tyyppi: asuinpaikat |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6788448 I: 342184 |
Kuvaus: Kohde sijaitsee loivasti länteen viettävän rinteen reunassa 200 m Sääksmäen kirkostalänsilounaaseen. Maasto on kallioisen moreenisaarekkeen (300 x 250 m) länsiosaa, jota reunustaa karkea hiekka. Paikka löytyi koekuopituksen yhteydessä, jolloin löytyi saviastianpaloja. Myöhemmin paikalta löytyi järvimalmia, ja paikka tulkittiin polttokenttäkalmistoksi tai raudanvalmistuspaikaksi. Muinaisjäännösalueen laajuudeksi on arvioitu 200 - 300 neliömetriä myöhemmissä koekaivauksissa, joiden yhteydessä löydettiin merkkejä tulisijasta ja paikoin runsaasti nokea muttei mitään varmasti raudanvalmistukseen tai polttokenttäkalmistoon viittaavaa. Löydöt olivat malmisaostuman kappaleet, savikuona, palanut luu, saviastianpalat ja tiilen kappaleet sekä rautainen veitsi. |
Luonti: 29.6.2016 Viimeisin muutos: 13.1.2022 |
Timilä I |
Tyyppi: asuinpaikat |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6789171 I: 341486 |
Kuvaus: Kohde sijaitsee pellolla Rapolanharjun lounaasee ja länteen viettävällä rinteellä noin 1200 m Sääksmäen kirkosta lounaaseen. Alueen luoteisoassa rinne laskee loivastilounaaseen. Kaakkoisosa on lähes tasaista terassia melekin kolmen metrin korkuisen jyrkän rantatörmän päällä. Maaperä on hiekkaa ja hietaa, pellon alareunassa lisäksi hiesua ja savea. Timilän pellon pinnalta on pomittu maakaasuputken rakentamiseen liittyvissä tutkimuksissa saviastianpaloja, savitiivistettä, kvartsi-iskoksia ja isketty liuskekappale. Rapola-projektin aikana paikkaa tutkittiin myös kahteen otteeseen. Silloin löydettiin sekä esihistoriallista että historiallisen ajan aineistoa (mm. tasavarinen solki, reijällinen pronssilevy, savitiivistettä ja palanutta luuta). Muinaisjäännöksen ydinalue on ainakin 10000 nelimetriä, mutta löytöjä on poimittu talteen laajemmaltakin alueelta (yli 2,5 ha). laaja löytöalue merkinnee useampaa eri-ikäistä asuinpaikkaa (kivi-ja varhaismetallikausi, rautakausi). Koordinaattipiste yllä merkitsee laskennallista keskipistettä. |
Luonti: 29.6.2016 |
Timilä II |
Tyyppi: asuinpaikat |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6789329 I: 341313 |
Kuvaus: Kohde sijaitsee loivasti viettävän pellon alareunassa Rapolanharjun lounaisrinteessä noin 1200 m Sääksmäen kirkosta luoteeseen. Paikka kohoaa vain 80 m meren ja 0,5 m järven pinnan yläpuolelle, ja se on jäänyt viimeistään 1800-luvulla Vanajaveden transgression vuoksi veden alle (ennen vedenpinnan laskua 1857). Maaperässä voidaan erottaa hienorakeisia maalajeja ja niiden alla eloperäistä ainesta. Maakaasuputken rakentamiseen liittyvissä tutkimuksissa Timilän pellon luoteisreunasta löytyi jälkiä mahdollisesta risupunoksesta noin metrin syvyydeltä. |
Luonti: 29.6.2016 Viimeisin muutos: 29.6.2016 |
Voipaala I |
Tyyppi: hautapaikat, hautaröykkiöt |
Ajoitus: rautakautinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6788874 I: 342053 |
Kuvaus: Kohde sijaitsee Voipaalan kartanon alueella Rapolanharjun eteläreunassa, 500 m Sääksmäen kirkosta luoteeseen ja muinaislinnasta kaakkook sekä 500 m Vanajaveden rannasta itään. Paikka on melko jyrkästi etelään ja lounaaseen viettävää rinnettä kartanon puutarhan lounaisreunassa. Kohteesta on löytynyt kirves ja keihäänkärki navtan vesijohtoa kaivettaessa puretusta röykkiöstä. Ilmeisesti kokonaan tuhoutuneen röykkiön sijaintia ei tiedetä aivan tarkkaan, mutta löytöalue voidaan määrittää muutaman kymmenen metrin tarkkuudella. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.6.2016 |
Voipaala II |
Tyyppi: asuinpaikat |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6788379 I: 341940 |
Kuvaus: Kohde sijaitsee Rapolanharjun eteläpuolella peltoaukealla noin 450 m Sääksämen kirkosta lounaaseen. Välittömästi sen itäpuolella on Voipaalan kuppikivi. Loivast pohjoiseen viettävän pellon maaperä on hiesua. Paikka löytyi vuonna 1982, jolloin pellolta löytyi värttinänpyörän katkelma ja palanutta savea. Myöhemmin pellon pinnalta on löydetty saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia. |
Luonti: 29.6.2016 |
Voipaalan kuppikivi |
Tyyppi: kultti- ja tarinapaikat, kuppikivet |
Ajoitus: rautakautinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6788357 I: 341980 |
Kuvaus: Uhrikivi sijaitsee Rapolanharjun eteläpuolella peltoaukealla, muinaislinnasta 950 m eteläkaakkoon, Voipaalan päärakennuksesta 650 m eteläluonaaseen ja Sääksmäen kirkosta 450 m lounaaseen sekä Vanajaveden Pappilanlahdesta 400 m luoteeseen. Paikka kohoaa 89 m meren ja 10 järven pinnasta. Gneissilohkareeseen tehty kuppikivi on pellosta selvästi erottuvassa kivikkoisessa moreenisaarekkeessa (50 x 40 m). Maaperä saarekkeen itäpuolella on karkeaa hietaa ja savea, länsi- ja lounaispuolella hiesua ja savea. Kuppikivi löytyi vuoden 1945 inventoinnissa. Kiven pinnassa on kaikkiaan 38 kuoppaa. Selvärajaisten kuoppien halkaisija on keskimäärin 8 cm ja syvyys 2 cm. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.6.2016 |
Tutkimukset |
Julius Ailio kartoitus 1920 |
Luonti: 1.1.1900 |
Hj. Appelgren kartoitus 1886 |
Luonti: 1.1.1900 |
Anna-Liisa Hirviluoto ja Anne Vikkula kartoitus 1989 |
Luonti: 1.1.1900 |
Vadim Adel valvonta 2000 |
Huomautuksia: Vesihuoltotöiden arkeologinen valvonta Kirkkovainiolla Tampereen museot |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 30.6.2016 |
Vadim Adel valvonta 2000 |
Huomautuksia: Viemäritöiden arkeologinen valvonta 1.8.2000 Tampereen museot |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 30.6.2016 |
Vadim Adel valvonta 2000 |
Huomautuksia: Vesijohtokaivuutöiden arkeologinen valvonta 12.-13.4.2000 Tampereen museot |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 30.6.2016 |
Jouko Voionmaa ja Sakari Pälsi kaivaus 1943 |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.3.1999 |
Rapola -työryhmä hoito 1994 |
Huomautuksia: Museoviraston Rapola-työryhmän muistio, joka sisälsi O.Soinisen laatiman Matomäki-Hirvikallion kalmistoalueiden yhteisen hoitosuunnitelman (liite 4) sekä Rapolanharjun metsien käyttö- ja hoitosuunnitelman (liite 5), jonka on laatinut Pirkka-Hämeen metsälautakunta. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.12.1996 |
Rapola-työryhmä hoito 1994 |
Huomautuksia: Museoviraston Rapola-työryhmän muistio, joka sisälsi O.Soinisen laatiman muinaisjäännöksen hoitosuunnitelman (liite 4) sekä Rapolanharjun metsienkäyttö- ja hoitosuunnitelma (liite 5), jonka on laatinut Pirkka-Hämeen metsälautakunta. Hoito jatkunut 1995-1998. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.3.1999 |
Julius Ailio, Sakari Pälsi ja Matti Kampman kaivaus 1920 |
Huomautuksia: Kaivoi valleja ja kartoitti alueen. Julkaistu: J.Ailio 1921: Rapolan muinaislinna Sääksmäellä. SM 1920-21. Hki 1921. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.4.2016 |
Olli Soininen hoito 1992 |
Huomautuksia: Museoviraston muinaisjäännösten hoitosuunnitelmakaavake, Hirvikallion kalmiston alue. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.3.1999 |
A. M. Tallgren kaivaus 1916 |
Huomautuksia: Kivirikon huvilan puutarhasta löydettyjen miekkojen (KM6370:210, 211) löytöpaikan kaivaus. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 30.6.2016 |
Hj. Appelgren kaivaus 1886 |
Huomautuksia: Suoritti pieniä kaivauksia sekä linnavuoren alueen kartoituksen. Julkaistu: Hj. Appelgren-Kivalo 1891: Suomen muinaislinnat. SMYA XII. s.22-24. Helsinki 1891. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.12.1996 |
Esko Sarasmo inventointi 1945 |
Huomautuksia: Rinteen/Jutikkalan inventoinnin täydennys Sääksmäen kunnan inventoinnin yhteydessä. Sarasmo löysi mm. Hirvikallion uhrikiven. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.3.1999 |
Olli Soininen hoito 1993 |
Huomautuksia: Museoviraston muinaisjäännöksen hoitosuunnitelma-kaavake. Matomäen kalmistoalue. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.3.1999 |
Anne Vikkula ja Sirkka-Liisa Seppälä kaivaus 1990 |
Huomautuksia: Rapola-projektin tutkimusraportti 1987 - 1990. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.1.2014 |
Jouko Voionmaa kaivaus 1950 |
Huomautuksia: Jouko Voionmaa 1953: Sääksmäen Rapolan rautakautinen kalmisto. SM LX. Helsinki 1953. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.12.1996 |
Anna-Liisa Hirviluoto ja Anne Vikkula kaivaus 1989 |
Huomautuksia: Rapola-projektin yhteydessä 1987-90 myös linnavuoren alueella suoritettiin kaivauksia ja kartoitus. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.3.1999 |
Päivi Luppi hoito 1989 |
Huomautuksia: Luppi ei laatinut varsinaista hoitosuunnitelmaa tai kertomusta. Hän julkaisi hoidosta artikkelin Sääksmäki-lehdessä "Rapolanharjun hoitosuunnitelmista" (Valkeakoski 1989) sekä laaditutti Evon metsäopistossa oppilastyönä alueen metsien hoitosuunnitelman (M.Tuominen, käsikirjoitus 1989). |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.3.1999 |
Pirkko-Liisa Lehtosalo kaivaus 1960 |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.3.1999 |
H. A. Reinholm tarkastus 1860 |
Huomautuksia: tarkastus/kartoitus 1860-luvulla |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 30.6.2016 |
Pirkko-Liisa Lehtosalo kaivaus 1961 |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.3.1999 |
Olli Soininen hoito 1992 |
Huomautuksia: Rapolan linnavuoren alueen hoitosuunnitelma. Museoviraston hoitosuunnitelma-kaavake. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.3.1999 |
Anne Vikkula kaivaus 1989 |
Huomautuksia: Rapolan-projektin yhteydessä vuosina 1987-90, tutkijoina A-L Hirviluoto, T.Heikkurinen-Montell, J.Masonen ja vastaavana A.Vikkula. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.12.1996 |
Pirkko-Liisa Lehtosalo kaivaus 1962 |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.3.1999 |
Eino Jutikkala (Rinne) inventointi 1930 |
Huomautuksia: Röykkiöden inventointi Sääksmäen ensimmäisen inventoinnin yhteydessä. Tietoja Sääksmäen muinaisjäännöksistä. V. 1930. (Jutikkalan stip. kert.) |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 30.6.2016 |
Helmer Salmo tarkastus 1959 |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.3.1999 |
Katja Vuoristo inventointi 2001 |
Luonti: 22.4.2016 |
Katja Vuoristo inventointi 1997 |
Luonti: 22.4.2016 |
Kari Uotila kaivaus 1996 |
Luonti: 22.4.2016 Viimeisin muutos: 22.4.2016 |
Helmer Salmo tarkastus 1958 |
Luonti: 22.4.2016 |
Sakari Pälsi tarkastus 1942 |
Luonti: 22.4.2016 |
Julius Ailio kaivaus 1918 |
Luonti: 22.4.2016 |
Anna-Liisa Hirviluoto tarkastus 1964 |
Luonti: 22.4.2016 |
Hannu Kotivuori ja Simo Vanhatalo tarkastus 1986 |
Luonti: 22.4.2016 |
Jaakko Masonen ja Tuula Heikkurinen kaivaus 1988 |
Luonti: 22.4.2016 |
Jaakko Masonen ja Tuula Heikkurinen kaivaus 1989 |
Luonti: 22.4.2016 |
Tuula Heikkurinen-Montell ja Jyri Saukkonen inventointi 1984 |
Huomautuksia: Maakaasun runkoputkilinja Kouvola - Hirvihaara - Kuusjärvi Hirvihaara - Kulju Orimattila, Järvenpää, Kerava, Janakkala, Hattula, Valkeakoski Inventointi. |
Luonti: 30.6.2016 |
Jouko Voionmaa kaivaus 1949 |
Luonti: 30.6.2016 |
Tuula Heikkurinen-Montell ja Anna-Liisa Hirviluoto valvonta 1985 |
Huomautuksia: MAAKAASUPUTKEN KESÄN 1985 KENTTÄTYÖT. KUNNAT: VANTAA, TAMPERE, YLÖJÄRVI, KERAVA, JANAKKALA, KALVOLA, VALKEAKOSKI (ent. Sääksmäki), PÖYTYÄ. |
Luonti: 30.6.2016 |
Ville Laakso valvonta 2018 |
Huomautuksia: Valkeakosken kaupunki oli syksyllä 2018 purkamassa Sääksmäen vanhainkodin Peltola-ni-mistä rakennusta. Suurehko hirsirakennus oli peräisin 1920-luvulta. Pirkanmaan maakuntamuseo oli antanut hankkeesta kaksi arkeologiaan liittyvää lausuntoa (diar. 348/2015 ja Ulla Lähdesmäen sähköposti diar. 471/2018). Niissä museo totesi rakennuksen sijaitsevan Voipaalan historiallisen kylätontin ”läheisyydessä tai alueella”. Kohde sijaitsee Rapolanharjun kaakkoispäässä, Voipaalan kartanon pihapiirin itäpuolella. Paikka ei ole muinaisjäännösalueella, vaan lähimmillään noin 150 metrin etäisyydellä Rapolan muinaisjäännöskokonaisuudesta (Museoviraston muinaisjäännösrekisterin kohde numero 908010001) itään. Valkeakosken kaupunki tilasi valvontatyön Maanala Oy:ltä 20.9.2018. Maastotyö tehtiin 29.9.2018. Valvonnasta ja työn raportoinnista vastasi arkeologi Ville Laakso. Havainto-olot olivat maastotyön aikana hyvät. Valvonnassa ei todettu merkkejä Voipaalan kylätontista eikä muista kiinteistä muinaisjään-nöksistä tai muista arkeologisista kulttuuriperintökohteista. Mitään 1900-luvun vanhainko-din käyttöaikaa vanhempia esinelöytöjä ei tullut esille. Valvonnan tulos ei sulje pois sitä, etteikö entisen vanhainkotirakennuksen läheisyydessä voisi sijaita kylätontin osia tai muita arkeologisesti relevantteja rakenteita. |
Luonti: 24.1.2019 |
Vadim Adel tarkastus 2014 |
Huomautuksia: Tarkastus 22.5.2014, raportti on; asiakirjat Salama MV/107/05.01.00/2014. |
Luonti: 2.4.2020 Viimeisin muutos: 15.3.2021 |
Kreetta Lesell, Helen Mettälä, Jussi Jusell valvonta 2022 |
Huomautuksia: Kartanon maalämpöputken kaivuun valvonta |
Luonti: 4.1.2023 |
Kaarlo Katiskoski koekaivaus 1986 |
Huomautuksia: Voipaala Sääksmäen liittymä |
Luonti: 19.5.2023 |
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
× | ||
< | > | |