Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vihannin kirkosta noin 3,3 km luoteeseen, Rantasenjärven länsirannan Riihikangas nimisellä harjanteella. Harjanteen laki on kivikkoista moreenia, jonne on raivattu kolme peltotilkkua. Harjanteen itäpäässä on Kummun tilan rakennusryhmä. Mäen pohjoisreuna on jyrkkä, muut rinteet laskevat loivemmin.
Vuoden 1964 inventoinnissa löydettiin kvartsia talon pihapiiristä ja lounaisrinteen perunapellosta. Vuonna 1994 järvien vesityssuunnitelman johdosta tehdyn inventoinnin yhteydessä pihapiirin alueelta ei tehty havaintoja muinaisjäännöksestä, mutta harjanteen lounaisrinteen kyntöpellosta tavattiin kvartsia noin 100 metrin matkalla 85 metrin korkeuskäyrän tuntumassa. Myös tämä pelto oli jo tuolloin osin kasvillisuuden perittämä. Kvartsit jätettiin paikoilleen. Asuinpaikka voi jatkua harjanteen eteläpuolisillekin pelloille, mutta tarkastuksen aikana ne olivat nurmella.
Vihannin kunnan vuoden 1997 inventoinnin yhteydessä kohde tarkastettiin uudelleen. Talon länsipuolisen perunapellon pintamaasta havaittiin useita kvartsi-iskoksia, -lastuja ja -lohkoja. Pohjoispuolisessa muokatussa pellossa kasvoi vain ohut kasvillisuus ja pinnasta pystyi havaitsemaan useita kvartseja. Harjun korkeimmalta alueelta länteen laskevalle rinteelle päin on suoritettu metsäaurausta. Auraurista havaittiin kvartsia sekä korkeimmalla kohdalla että alempana rinteessä.
85 metrin muinaisrantavaiheessa alue on ollut merenlahden saarena, halkaisijaltaan noin 250 m. Lahden länsiranta on ollut vain muutamien kymmenien metrien etäisyydellä. Sittemmin alueen muinaismaisema on muuttunut oleellisesti meren pinnan laskiessa ja altaan kurouduttua järveksi.
Yleisenä huomiona kohteen tarkastuksista sekä 2000-luvun karttoihin perustuen on, että havaintoja asuinpaikasta on useista kohdin saaren itä, lounais- länsi ja pohjoisreunalta sekä laelta. Kohde on näiden tietojen perusteella arvioitavissa toistaiseksi arvioitua aluerajausta laajemmaksi.
Alueelle on vuoden 1997 jälkeen tehty uusi tie lännen suunnalta saaren eteläreunaa leikaten, mutta muinaisjäännöstä ei ole rakentamisen yhteydessä otettu huomioon rakentamisessa, vaikka tie kulkee muinaisjäännösalueen poikki. Myös vesityssuunnitelmaan liittyviä ojia on sittemmin kaivettu. Kun kyseessä on pääosin järvenrantaan liittyvä asuinpaikka, on myös otetava huomioon, että rantavyöhykkeessä voi olla säilyneenä muinaisjäännökseen liittyviä jäännöksiä.
Varhain keväällä 2014 paikalle tehtiin tarkastus vanhan rakennuksen paikalle suunnitellun uudisrakennussuunnitelman takia. Talon ympäristö sekä aiemmat viljelykset todettiin umpeen kasvaneiksi, eikä merkkejä kivikautisesta kohteesta ollut havaittaessa. Rakennuksen takana on metsittynyt kumpu, mahdollisesti vanhemman rakennuksen kivijalka.
Minkään tarkastuksen yhteydessä ei todeta tehdyn koekuoppia. |
takaisin
Koordinaatit
RANTASEN- JA SAARELANJÄRVI, Inventointi 1994 Mika Sarkkinen