Kivikautinen asuinpaikka-alue entisen Yli-Iin kunnan puolella, vanhasta Haukiputaan kunnan rajasta noin 800 metriä luoteeseen, Isokankaan ja Mäntyselkien välisen matalan kankaan pohjoisosassa, Haaramoukku nimisestä lammesta noin 500 metriä luoteeseen. Pohjoinen pääosa alueesta on saarekemaisella suon ympäröimällä niemellä, jonka kapeahko alava kannas yhdistää eteläpuoliseen kankaaseen. Mäntyä ja kuusta kasvavan alueen maaperä on moreenia.
Paikalla on vuoden 1995 tarkastuksessa havaittu kolmetoista asumuspainannetta ja ainakin muutama niihin liittyvä maakuoppa. Painanteiden ala on noin 2 x 7 - 7 x 12 metriä ja syvyys puolisen metriä. Saarekkeen keskellä on 5 - 6 painauman muodostama itäkaakko-länsiluode suuntainen rivitalomainen painannerivi, jonka erillisinä erottuvia painanteita erottavat vallimaiset palteet. Pituutta rivillä on yhteensä noin 50 - 70 metriä. Tämän luoteis-
ja kaakkoispuolella on molemmissa suunnissa kolmen asuinpainanteen
ryhmät, joiden yhteydessä on 1 - 2 maakuoppaa. Kohde on kokonaisuudessaan
säilynyt. Luoteen puoleinen kolmen-nejän painanteen rivi on edellisiin nähden poikittainen (noin lounas-koillis-suuntainen). Viimeksi mainittua ei paikanettu tarkastuksessa 2011, siihen mahdollisesti kuuluvaa yksittäistä painannetta lukuun ottamatta.
Edelleen luetaan samaan muinaisjäännöskohteeseen kuuluvaksi 2014 havaitut neljä asumuspainannetta. Ne ovat pohjoisosan kaakkoisimmasta painantesta noin 80 m lounaaseen ja eteläisestä erillisestä maakuopasta noin 100 m länteen. Nämä ovat nykyään kovapohjaisen maa-alueen ulkopuolella, matalan törmän alapuolella, soistuneella alueella rivimäisesti, lounais - koillissuuntaisesti, noin 50 m matkalla. Ne ovat koooltaan noin 6 -7 x 5 m. Koillisimman keskelle tehdyn koepiston pinnassa todettiin erittäin vahva (noin 30 cm, pääosin tiivis) turve- ja suohumuskerros ja sen alla paksu kostea huuhtoutumiskerros. Tässä oli muutamia kvartsi-iskoksia. Litteä puunkappale, jonka löytösyvyys lienee humuskerroksen pohjan ja kivennäismaan pinnan taitteessa, arvioitiin ihmisen muokkaamaksi, katkaistuksi, liistemäiseksi esineen katkelmaksi. Painanne oli näiden rakenteiden kuivin. Muut, erityisesti kaksi lounaisinta, olivat nykyään märkinä allikoina, eikä niiden luonnetta asumuspainanteina voituehdottamasti vahvistaa. Niiden muoto ja jonomainen asema kuitenkin viittaavat vahvasti siihen, että kyse on asumuspainanteista ja asuinpaikasta, joka kivikauden loppuvaiheen jälkeen on soistunut. Vielä myöhemmin 2014 tehdyssä tarkastuksessa ei enempiä mahdollisia muinaisia asumusrakenteita havaittu soistuneella alueella kauempana lännessä. |
takaisin
Koordinaatit
Yli-Ii, Inventointi 1998 Mika Sarkkinen