Ensimmäisen maailmansodan aikainen kuuden tykin patteri. Kohde sijaitsee Niinisaarentiestä koilliseen erkanevan ulkoilutien itäpuolella.
Patterin rintasuojan muodostaa korkea kallioseinämä. Tykkiasemat on joissakin kohdissa osittain louhittu kallioon, mutta ne on erotettu toisistaan maakumpareilla. Tykkiasemien taustalta kulkee patterin suuntainen yhdyshauta, joka yhdistää asemat toisiinsa.
Tykkiasemissa on ollut hirsiset tukirakenteet sekä hirsirakenteiset suojahuoneet. Hirsituet ovat tuhoutuneet tai poistettu, jolloin maa-ainekset ovat vyöryneet tykkiasemaan. Kolmannessa tykkiasemassa pohjoisesta lukien on hirsinen suojahuonerakenne näkyvissä ja ehjänä. Saattaa olla, että muissakin asemissa ovat suojahuoneet ehjinä maakerrosten alapuolella. Patterin pohjoispäässä on lisäksi erillinen betoninen pieni suojahuone, joka on tuhoutunut.
Patteri on rakennettu vuosina 1916-1917. Sen aseistuksena on ollut 6 kpl 152 mm:n pronssimörssäriä joiden ampumasuunta on ollut koilliseen. Patteri on sijainnut tukikohta I:n alueella.
Patterin länsipäähän johtaa kapea yhdystie, joka haarautuu suuremmalta yhdystieltä, joka on tullut luolalta II:21 ja jatkunut pohjoiseen Mustavuoren taisteluasemiin. Patterin itäpään taustalla on hirsillä tuettu kaivo. Patterin taustalla kulkee suoraviivainen kapea kaivanto joka jatkuu lounaaseen. Kyseessä on ilmeisesti patterin puhelinkaapelin suojakaivanto.
Mustavuoren tukikohta I:n linnoituslaitteet (kohteet I:9 – 21 ja tykkipatteri 61 sekä yhdystieverkosto) muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä.
Tykkipatterin alueen tilannetta selviteltiin ja kartoitettiin vuonna 2015 alueelle suunnitellun ratsastuskeskuksen takia. Lisätarkistus tehtiin vuonna 2016 kaivon kohdalla.
Skapat: 8.3.2007 Senaste förändring: 24.5.2017
Undersökningar
Sirkku Laine / Helsingin kaupungin rakennusvirasto inventering 1995
Anmärkningar: Laine, S. 1996. Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:3. Helsinki.
Markku Heikkinen/Helsingin kaupunginmuseo besiktning 2015
Anmärkningar: Tarkastuskertomus Markku Heikkinen 10.3.2016.
Skapat: 4.4.2017 Senaste förändring: 24.5.2017
Markku Heikkinen/Helsingin kaupunginmuseo besiktning 2016
Anmärkningar: Tarkastuskertomus Markku Heikkinen 8.3.2017.
Skapat: 4.4.2017 Senaste förändring: 24.5.2017
John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa arkivstudie 2014
Anmärkningar: John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa: Helsinki. Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys 2014. Museovirasto.
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tilaama selvitys yleiskaavoitusta varten.
Skapat: 24.5.2017
Kati Heinämies - K.E. Löfgren inventering 1979
Anmärkningar: Heinämies, Kati – Löfgren, K. E. : Helsingin maa- ja merilinnoitukset. Tarkistettu inventointi 1979.
Laaksonen, L. (toim.) 1980. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä. Suojeluluettelo. Museovirasto. rakennushistorian osasto, julkaisu n:o 9, 2/79. Helsinki.
Skapat: 29.6.2017 Senaste förändring: 29.6.2017
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.