Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta 1916 – 1918. Kohde sijaitsee Mustavuoren pohjoisosassa, suurelta osin jyrkässä mäenrinteessä. Vaikeakulkuisessa maastossa kasvaa tiheää sekametsää valtapuuna kuusi.
Koteessa on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja hautoja, joita on tuettu osittain betonilla. Betonivahvisteista taisteluhautaa on noin 150 m, jonka lisäksi kohteen itäosassa on ollut maahan kaivettua, hirsivahvisteista taisteluhautaa, josta hirret on myöhemmin poistettu. Torjuntasuunnat ovat olleet pohjoiseen ja itään. Yhdet hautaan johtavat portaat.
Konekivääriasemia on ollut tarkoitus rakentaa 4 kpl ja tähystysasemia 3 kpl mutta ainoastaan niiden kuopat on ehditty louhia tai kaivaa. Puolustusaseman lounaisosaan on ollut tarkoitus rakentaa luoteeseen tulittava kahden tykin sivustatuliasema eli kaponieeri. Kahdelle erilliselle tykkiasemalle on louhittu kuopat, mutta työt ovat jääneet keskeneräisiksi. Kaponieeriin liittyvän kaksihuoneinen suojahuone on valettu betonista mutta se on jäänyt kattamatta. Muita betonisia suojahuoneita on valmistunut 8 kpl. Niiden katot on räjäytetty. Näiden lisäksi on kuusi suojahuoneille tarkoitettua keskeneräistä kuoppaa.
Puolustusaseman pohjois- ja itäpuolella on ollut koko Mustavuoren pohjoisosaa kiertänyt piikkilankaeste, josta ei löytynyt jälkiä maastossa. Puolustusaseman länsipuolelle tulee etelän suunnasta mukulakivetty yhdystie. Kohteen keskiosassa on polun varressa kolmen sementtitynnyrin jäännökset ja kohteen koillispuolella, mäen juurella, polun varressa kaksi 6 m pitkää teräspalkkia, joita on käytetty katettujen rakenteiden tukemiseen.
Mustavuoren tukikohta I:n linnoituslaitteet (kohteet I:9 – 21 ja tykkipatteri 61, piikkilankaeste sekä yhdystieverkosto) muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä.
Skapat: 9.3.2007 Senaste förändring: 26.6.2017
Undersökningar
Kati Heinämies, Kaj-Erik Löfgren inventering 1979
Anmärkningar: Heinämies, Kati – Löfgren, K. E. : Helsingin maa- ja merilinnoitukset. Tarkistettu inventointi 1979.
Laaksonen, L. 1980. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä. Suojeluluettelo. Museovirasto. rakennushistorian osasto, julkaisu n:o 9, 2/79. Helsinki.
Skapat: 9.3.2007 Senaste förändring: 29.6.2017
Tapani Ahvenisto inventering 1966
Skapat: 5.1.2010
John Lagerstedt inventering 2009
Skapat: 5.1.2010
John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa arkivstudie 2014
Anmärkningar: John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa: Helsinki. Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys 2014. Museovirasto.
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tilaama selvitys yleiskaavoitusta varten.
Skapat: 26.6.2017
Heini Hämäläinen besiktning 2019
Anmärkningar: VARK-hankkeeseen liittyvä tarkastus 22.8.2019.
Skapat: 12.3.2021
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.