Albergan omistaja Carl Tersmeden perusti tiilitehtaan kartanon maille lähelle Suurhuopalahden yhteislaituria 1750-luvulla tuottaakseen tiiliä Viaporin rakennustyömaalle. Erik Adolf Schenbom sai privilegion perustaa saviastia- ja fajanssitehtaan Albergan tiilitehtaan yhteydessä vuonna 1798. Majuri Fredrik August von Zansen käynnisti fajanssitehtaan toiminnan uudelleen 13.5.1812 uusitun privilegion myötä. Näin ollen Alberga on Suomen toiseksi vanhin fajanssitehdas.
Tiilitehdas on merkitty kuninkaan kartastoon ja merikartastoon 1700-luvun lopulla, ja pitäjänkartassa vuodelta 1840, sekä Helsingin kartoissa 1838 ja 1859. Tarkin sijainti näkyy Carl Hagbomin laatimassa kartassa Suurhuopalahden kylän metsistä vuodelta 1775.
Espoon kaupunginmuseo teki paikalla arkeologisia tutkimuksia vuonna 1987.
Paikalla on nykyään näkyvissä rakennuksen kivijalka ja uunin pohja kohdassa, joka vastaa vuoden 1775 kartan merkintä. Lisäksi paikalla on edelleen näkyvissä savenottokuoppia ja tiilijätekasoja. 1700-luvun lastauslaituri on edelleen näkyvissä, vaikka se on myöhemmin korotettu ja parannettu eri tavoin. Tiilitehtaan jäänteitä uhkaavat ulkoilupolkujen rakentaminen ja venesataman toiminnan laajentuminen.
Skapat: 31.5.2018 Senaste förändring: 30.10.2019
Undersökningar
Jyri Kokkonen provgrävning 1987
Anmärkningar: Elokuussa 1987 suoritettiin 2 viikon ajan Albergan fajanssitehtaan arkeologiset paikantamistutkimukset Laajalahden Ruukinrannassa.
Albergan kartanoon kuulunut fajanssitehdas toimi 1700-1800 -lukujen taitteesta 1850-luvulle saakka ja oli merkittävä tekijä Suomen varhaisemmassa keramiikkateollisuudessa. Sen tarkka sijainti on kuitenkin ollut toistaiseksi epäselvä. Ruukinrannan maaperän ja sen lukuisten savenottopaikkojen vuoksi saatettiin olettaa, että fajanssitehdas oli toiminut Albergan tiilitehtaan yhteydessä tai läheisyydessä nykyisessä Laajalahden Ruukinrannassa.
Maastotutkimukset osittain vahvistivat kirjallisiin lähteisiin perustuvaa olettamusta fajanssitehtaan sijainnista tiilitehtaan yhteydessä tai läheisyydessä. Tiilitehtaan jäännökset raivattiin ja tasoitettiin 1940-luvun lopulla, mutta ympäristöön jäi runsaasti tiilikuonaa isoina kasoina.
Ruukinrannan maastossa paikannettiin myös useita kiveyksiä ja rakennusten pohjia, joiden yhteydessä löydettiin mm. lasitetun keramiikan sirpaleita. Entisen tiilitehtaan kuonakasaan tehty koeleikkaus paljasti 1800-luvun tiilensirpaleiden lisäksi myös lyijynsekaista kuonaa, joka on saattanut liittyä fajanssiesineiden valmistukseen.
Sijainti-, löytö-, ym. tiedot puuttuvat, koska tutkimustietoja ei ole lähetetty Museovirastoon.
Skapat: 30.10.2019
Tryggve Gestrin & Eetu Sorvali besiktning 2019
Anmärkningar: VARK-tarkastus 10.10.2019.
Skapat: 5.2.2020 Senaste förändring: 5.2.2020
Riikka Tevali, Aki Leinonen besiktning 2013
Skapat: 10.3.2021
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.