Oulun yliopiston arkeologian laboratorio on yhteistyössä Oulun yliopiston biologian laitoksen sekä Metsähallituksen kanssa tutkinut kaivauksin seitsemän seitakohdetta sekä yhden saivojärven ympäristön vuosien 2008–2010 aikana. Kaivaukset ovat olleet osa Suomen Akatemian rahoittamaa ”Human-animal relationships among Finland’s Sámi 1000–1800 AD” -projektia, jonka tarkoituksena on tutkia ihmisten ja eläinten välistä suhdetta uhripaikoilta löydettyjen luiden DNA ja
stabiili-isotooppianalyysien pohjalta. Koska seidat ja saivot liittyvät saamelaisten
uskomusmaailmaan, halusimme kunnioittaa kaivauksilta löydetyn uhrimateriaalin kontekstia osana pyhää paikkaa. Kaivauksista neuvoteltiin Saamelaiskäräjien kanssa, ja neuvottelujen pohjalta osana Museoviraston myöntämää tutkimuslupaa todetaan, että löydöt tullaan palauttamaan asianomaiselle pyhälle paikalle, jolta ne on löydetty.
Vanhoja luita löytyi yhteensä neljältä kohteelta: Kittilä 41 Taatsi, Enontekiö 1 Näkkälä, Utsjoki 16 Sieiddakeädgi ja Inari 327 Koskikaltiojoen suu. Osa luulöydöistä jätettiin paikalleen jo kaivausten yhteydessä. Osa otettiin kuitenkin mukaan DNA-, isotooppi- ja ajoitusnäytteitä varten. Lisäksi osalta kohteista saatiin esinelöytöjä, jotka deponoitiin Museoviraston kokoelmiin. Mukaan otetuista
luista sahattiin paloja näytteitä varten, mutta muu luuaines palautettiin seidalle 31.8.–2.9.2011 tehdyn kenttämatkan aikana.
Luiden palautuksen lisäksi kolmelta kohteelta (Enontekiö 1 Näkkälä, Utsjoki 16 Sieiddakeädgi ja Inari 327 Koskikaltiojoen suu) otettiin näytteitä kiven pinnasta mahdollisten verijäämien analysoimiseksi. Kenttämatka päättyi Inarissa Saamelaismuseo Siidassa 3.9. järjestettyyn yleisöseminaariin, jossa esiteltiin projektin tuloksia. |