Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelut suoritti kesällä 2009 kulttuuriperintöinventoinnin Päijänteen kansallispuistossa Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän kunnissa. lnventointi liittyi Päijänteen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiseen sitä varten tehtävänä taustatyönä. Tavoitteena oli selvittää koko kansallispuiston alueen kulttuuriperintö, niin arkeologiset kohteet kuin muutkin kulttuuriperintökohteet. Inventoinnin suorittivat arkeologi Petro Pesonen ja Metsähallituksessa siviilipalvelustaan suorittanut arkeologian opiskelija Markus Kankkunen. Maastotyöt kestivät yhteensä noin viisi ja puoli viikkoa touko-elokuussa 2009.
Päijänteen kansallispuiston kulttuuriperintöinventoinnissa kiinnitettiin huomiota alueen esihistoriallisiin arkeologisiin kohteisiin (kiinteät muinaisjäännökset, irtolöytöpaikat) sekä historiallisen ajan arkeologisiin kohteisiin (kiinteät muinaisjäännökset) ja muihin kulttuuriperintökohteisiin. Jako kahden viimeksi mainitun ryhmän välillä perustuu Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeisiin. Päijänteen kansallispuisto on pääasiassa saaristoa ja siksi liikkuminen tapahtui yleensä veneellä, joihinkin mannerkohteisiin matkattiin myös autolla.
lnventoinnissa raportoitiin yhteensä 118 kohdetta, joista 51 on kiinteitä muinaisjäännöksiä, kaksi irtolöytöpaikkoja ja 65 muita kulttuuriperintökohteita. Suurin osa kohteista on ajoitettavissa historialliselle ajalle (noin 1300–1900 jKr.). Uudella ajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä väljästi 1900-lukua. Osa historiallisista ja uuden ajan kohteista on sellaisia, jotka ovat edelleenkin käytössä, kuten osa kummeleista ja esimerkiksi Päijätsalon näkötorni. Kansallispuiston vanhinta kerrostumaa edustavat todennäköisesti mesoliittiselle kivikaudelle (noin 8000–5100 eKr.) ajoittuvat Lietsaaren ja Huhtsaaren löydöt sekä Huhtsaaren asuinpaikka. Pronssikausi (noin 1500–500 eKr.) on esihistoriallisista jaksoista parhaiten edustettu 6–7 muinaisjäännöksellä, joista kaksi on asuinpaikkoja ja viisi lapinrauniota. Lapinraunioista kolme on ennestään tuntemattomia, ja ne sijaitsevat Padasjoen kunnassa. Haukkasalon kalliossa havaittiin jälkiä mahdollisesta esihistoriallisesta kalliomaalauksesta.
Lukumääräisesti suurimpana ryhmänä edustettuna ovat vanhat viljelysalueet, joista 26 on kaskialuetta ja kuusi peltoaluetta. Myös yksi mahdollinen niitty rekisteröitiin. Kansallispuiston alueella ei ole historiallisena aikana juurikaan ollut kiinteää asutusta muutamaa torppaa lukuun ottamatta. Viljelysalueet liittynevät lähikylien sekä näiden torppien aktiviteetteihin. Toinen suurempi ryhmä kohteita ovat kummelit ja niihin liittyvät linjamerkit. Kummeleita on alueella 15 ja suurin osa niistä on paikoilla, joilla on ollut kummeli jo yli 100 vuotta sitten. Hiilen- ja tervanpolttoon liittyviä muinaisjäännöksiä on etenkin Kelventeellä ja Papinsaaressa. lnventoinnissa dokumentoitiin paljon erilaisia yksittäisiä historiallisen ja uuden ajan toimintojen merkkejä, joista osa on luokiteltavissa muinaisjäännöksiksi. Raporttiin on koottu huomioita tulevaa hoito- ja käyttösuunnitelmaa varten mm. ehdottamalla joitakin paikkoja opastus- ja nähtävyyskohteiksi. |
takaisin
Kuvaus
Hietasaari 1 1000019962, asuinpaikat