Narvanjoen suun pohjoispuolisen peltoalueen asemakaava-aluetta koskeneessa arkeologisessa selvityksessä on paikannettu Narvan kylätontin sijainti vuoden 1783 isojakokartan perusteella. Kesällä 2009 tehdyn inventoinnin tavoitteena oli selvitettää, onko alueella muinaisjäännöksiä sekä onko Narvan 1700-luvun kylätontin kartan perusteella tehty paikannus oikea ja onko kylätontti jossain vaiheessa ulottunut sen itä-koillispuolella olevalle pellolle.
lnventointi suoritettiin yhden päivän aikana toukokuussa 2009. Paikalla käytäessä pelto oli avoimena ja kylvettynä, mutta oras ei vielä kasvanut. Pelto oli rutikuiva, joten havaintomahdollisuudet olivat huonot.
Pellon itä-kaakkoispäässä on muinainen loivahko rantatörmä, jossa pelto viettää joelle ja järveen. Muutoin pelto on tasaista, hyvin loivasti viettävää. Muinaisen törmän ääri noin 80 m korkeustasolla on topografisesti varsin sopiva paikka kivikautiselle asutukselle muinaisessa niemessä ja kapean salmen äärellä. Alueella ei kuitenkaan havaittu mitään esihistoriaan viittaavaa.
Pellossa ei myöskään havaittu sellaisia jälkiä tai löytökeskittymiä kuten tiiltä, lasia, fajanssia, palanutta savea, kiuaskiviä, jotka viittaisivat vanhaan talonpaikkaan. Kylätontti ei ole ulottunut paikannettua idemmäksi. Lopputulos on, että alueella ei ole muinaisjäännöstä. |
takaisin
Kuvaus
Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi; Inventointi; 2009