Rovaniemen Koskenniskan kivikautisella asuinpaikalla kaivettiin, koska Rovaniemen kaupunki halusi tutkituttaa pois alueen rakentamista rajoittavan muinaisjäännöksen. Kaivauksen suoritti Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut Rovaniemen kaupungin tilauksesta 30.7.–13.9.2013. Kaivausten ensisijaisena tavoitteena oli vuonna 2012 määritetyn tutkimuksellisesti merkittävän, 2000 m2 laajuisen alueen mahdollisimman kattava tutkiminen. Arkeologisia mielenkiinnon kohteita olivat mm. alueen vesistöhistoria, ympäristötekijöiden heijastuminen kohteen muinaisten asukkaiden elinkeinoihin ja kohteen poikkeuksellisen paksu stratigrafia.
Asuinpaikkaa tutkittiin noin 800–850 m2 laajuinen alue, josta tasokaivauksena 629 m2. Kaikilla alueilla oli nähtävissä hienohietainen tulvakerros, joka oli paksuimmillaan lähempänä joen rantaa ja oheni ylärinnettä kohden. Peltomultakerros on tehty tulvahiekkaan, ja yhdessä ne muodostavat jopa metrin paksuisen patjan alle jääneen myöhäiskivikautiseen asutukseen liittyvän sirpalekivikon päälle. Asuinpaikan todettiin olevan melko pahoin muinaisten rantavoimien tuhoama, eikä kiinteitä rakenteita juurikaan havaittu.
Paksu tulvakerros sirpalekivikon päällä viittaa siihen, että asuinpaikkaa kohdannut voimakas tulva on siirtänyt ylärinteestä hienoa hietaa asuinpaikan päälle ja paikka on jouduttu sen vuoksi hylkäämään. Tämä asuinpaikan vaihe liittyy ns. Kolpeneen muinaisjärveen, ja paikalle on tultu uudestaan ilmeisesti vasta varhaisella metallikaudella, jolloin kohde on ollut jo jokivartta. Historiallisella ajalla jokiranta on otettu viljelyskäyttöön.
Löydöt keskittyivät sirpalekivikon alueelle. Suurin osa löydöistä on joko kvartsia tai palanutta luuta. Löytöaineisto ajoittunee suurimmaksi osaksi myöhäiskivikaudelle, Pöljän keramiikan vaiheeseen, radiohiiliajoitusten mukaan n. 2920–2690 eKr. Osa pintakerrosten löytömateriaalista on varhaiselta metallikaudelta, ajoittuen Lovozeron keramiikan vaiheeseen, noin 2000–1000 eKr. Kohteen löytöjä ovat mm. Pöljän keramiikka, Lovozeron keramiikka, v-porauksellinen meripihkanappi, tuurat, Pyheensillan tyypin nuolenkärjen katkelma, kynsitaltta ja luuesineen katkelmat. Sirpalekivikosta otettiin useita maanäytteitä, joiden analyyseissä löytyi runsaasti hiiltyneitä kasvinjäänteitä (mm. ulpukka, vadelma, tuomi, puolukkalaji, pihlaja, maitohorsma, jauhosavikka ja käenkaali). Luuaineistosta tunnistettiin majava, saukko, metsäjänis, sorsalinnut, hauki, ahven, harjus, siika, lohikalat, made, lahna ja särkikalat. |
takaisin
Kuvaus
Koskenniska 699010063, asuinpaikat