ELTEL Networks Oy uudistaa 110 kV voimajohdon välille Karjaa Åminnefors – Hanko Lappohja. Voimajohto on uusitaani ilmajohtona pääosin vanhaa vuonna 1958 rakennettua linjaa pitkin lukuun ottamatta Lappohjan sähköaseman seutua, johon linjataan
uusi reitti. Pylväät uusitaan koko linjan matkalta ja ne sijoitetaan
eri maastokohtiin kuin vanhat pylväät.
Linja kulkee pääosin Raaseporin kaupungissa entisten Karjaan ja Tammisaaren kaupunkien
alueella ja sen yhteispituus on noin 36 kilometriä. Aivan voimalinjan alla ei Museoviraston tietojen mukaan kuitenkaan näyttäisi olevan tunnettuja muinaisjäännöksiä. Osittain linja kulkee alueilla, joilla on jo aiemmin toteutettu arkeologisia inventointeja, mutta noin 27 kilometrin matkalla väylä kulkee reittiä, jolla ei ole koskaan tehty muinaisjäännösinventointia.
Voimalinjan inventoimaton osuus jakautuu neljään erilliseen jaksoon, jotka on merkitty oheiseen liitekarttaan. Näillä osuuksilla Museovirasto edellytti arkeologisia maastotarkastuksia niissä paikoissa, joihin uudet pylväät on suunniteltu sijoitettavaksi ja/tai joiden ympäristössä mahdollisesti tullaan pylväiden asennuksen yhteydessä toimimaan.
Suunnitellun linjauksen läheisyydessä on historiallisten karttojen perusteella ollut useita kyliä, joiden vanhimmat asutuskerrokset ulottuvat jopa keskiajalle saakka tai mahdollisesti jopa sitäkin kauemmaksi. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä ei suunnitellulla linjalla ennen maastotöiden suorittamista ollut tiedossa. Vanhojen karttojen perusteella historialliseen aikaan sijoittuvat kohteet sijaitsevat säännönmukaisesti yli 500 metrin päässä nyt suunnitellulta linjaukselta, eikä niitä tämän inventoinnin yhteydessä tarkastettu.
Tässä maastoselvityksessä painopiste oli ensi sijassa esihistorialliseen ja historialliseen aikaan sijoittuvien muinaisjäännösten paikantamisessa. Myös sotahistorialliset kohteet huomioitiin. Mahdollisuuksien mukaan pyrittiin samalla huomioimaan myös muita kulttuuriperintökohteita sekä ihmisen toiminnan seurauksena syntyneitä rakenteita ja muutoksia luonnonympäristössä, joilla voisi olla merkitystä kokonaiskuvan saamisessa kohdealueen muinaisjäännöksistä ja hankkeen vaikutuksista arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Inventoinnissa tarkastettiin potentiaalisten esihistoriallisten kohteiden lisäksi kaikki suunnitellun linjauksen kohdat, jotka sijaitsevat vanhojen kylänpaikkojen läheisyydessä. Havaittiin yksi kivikossa oleva rakkakuoppa, jonka ajoitus ei inventoinnin yhteydessä selvinnyt. Myös yksi edelleen käytössä oleva rajamerkki todettiin ja dokumentoitiin.
Kalliopohjalla sijaitsevat nuorehkot rajamerkit eivät ole muinaisjäännöksiä, mutta tulevassa maankäytössä ne silti olisi syytä ottaa huomioon ja säilyttää. Sotahistoriallisia kohteita tavattiin runsaasti, ne liittyvät toiseen maailmansotaan ja ovat nyt tutkitulla linjauksella pääosin venäläisten (silloisen Neuvostoliiton) rakentamia. Mahdollisuuksien mukaan
ne tulisi ottaa huomioon ja säilyttää osana alueen historiaa, vaikka niitä ei välttämättä muinaisjäännöksiksi luokiteltaisikaan. |