Kemin Ajoksessa sijaitseva kalkkiuuni oli tuhoutumisuhan alla rakennushankkeen vuoksi, minkä takia siellä oli suoritettava kaivaukset kohteen iän, rakenteen ja käyttötapojen tarkemmaksi selvittämiseksi. Tutkimusten perusteella voitiin todeta uunia käytetyn ainakin kaksi kertaa. Viimeinen poltto on ilmeisesti jostakin syystä keskeytynyt, minkä jälkeen kohde on hylätty. Takalahden kalkkiuuni oli tehty rinteeseen kaivettuun kuoppaan, jonka seinämiä oli korotettu hiekkavallilla ja kalkkikivimurskalla. Kaivannon seinät oli tuettu luonnonkivistä kylmämuuratulla yhden kivirivin paksuisella seinämuurilla. Osa uunin seinäkivistä oli voimakkaan kuumuuden vuoksi lasittunut ja osa murskaantunut karkearakeiseksi hiekaksi. Keskellä uunin pohjaa kulki arinakivirivi, jonka molemmin puolin paljastui jäänteitä osin palaneista polttopuista. Arinan päälle tehty kalkkikiviladonta muodosti uunin sisään kaksi rinnakkaista tulipesää. Uunin suuosien kohdalla kiviladonnat oli ilmeisesti polton epäonnistuttua purettu. Uunin vallien päällä - ja jonkin verran myös uunin ympäristössä - oli runsaasti palanutta kalkkikivimurskaa ja kalkkikiven kappaleita. Uunin koillispuolella, osin sen takavallin päällä, havaittiin maahan rakennettu puulava, jonka päällä oli yhä runsaasti kalkkia. Rakenne tulkittiin ns. kalkkiladon jäännökseksi, tai uunin lataamis- tai purkuvaiheisiin liittyväksi rakenteeksi. Tutkimuksissa havaittiin kalkkiuunin kaakkoispuolella myös hiukan epämääräinen nelikulmainen maavalli, joka tulkittiin tietyin varauksin mahdollisen väliaikaisasumuksen perustaksi. |