Hämeen linnan vallihaudan restaurointityöt sekä linnan pohjoispuolen alueen kunnostustyöt aloitettiin vuonna 2013 Museoviraston toimesta, ja vuodesta 2014 niitä on jatkettu kiinteistöjen hallinnansiirron jälkeen Senaatti-kiinteistöjen johdolla. Vuosina 2013–2015 restaurointiin liittyvästä arkeologisesta valvonnasta vastasi virkatyönä Museoviraston Kulttuuriympäristön hoito –osaston Restaurointipalvelut -yksikkö. Vuonna 2016 arkeologinen tutkimus siirtyi Museoviraston organisaatiomuutoksen ja Senaatti-kiinteistöjen kilpailuttaman puitesopimuksen myötä Museoviraston Arkeologisille kenttäpalveluille.
Hämeen linnan vallihauta on rakennettu 1700- ja 1800-lukujen taitteessa, ja sitä on purettu, kunnostettu ja rakennettu uudelleen vuosien saatossa. Osa vallista ja vallihaudasta on säilynyt lähes alkuperäisenä, mutta muureissa on havaittavissa pullistumia sekä kivien irtoamisia, minkä vuoksi rakenteita joudutaan kunnostamaan. Osa kunnostustöistä vaatii arkeologista valvontaa.
Vuoden 2016 arkeologiset tutkimukset keskittyivät eteläisen 3. puolibastionin ja pohjoisen 1. puolibastionin alueille. 3. puolibastionin kohdalle tehtiin eskarppimuurissa olleen pullistuman kohdalle koetutkimusalue, jonka tarkoituksena oli selvittää alkuperäisen muurin sekä maavallin rakennetta samalla kun vauriokohta korjataan. Tutkimuksen päämääränä oli saada selville, minkälaisia rakenteita vallissa on käytetty, jotta tietoja voitaisiin hyödyntää myös muualla valliin liittyvissä korjaustöissä. Eskarppimuurin ja maavallin kohtaa ei pystytty kaivamaan turvallisuussyistä loppuun saakka, minkä vuoksi osa muurin alapuolen rakenteista ja maakerroksista jäivät arvailujen varaan. 1. puolibastionin edustalla valvottiin vallin reunalle pystytettävien aidantolppien sekä sadevesiviemärikaivannon kaivuita. Aidantolpat sijoittuivat vallihaudan kontreskarppimuurin viereen ja tämä alue todettiin sekoittuneeksi. Myös viemärikaivannon alueella oli useassa kohdassa täytekerroksia, joiden alta tuli esiin puhdas pohjamaa, mutta paikalla todettiin myös purettuun raveliiniin liittyviä muurirakenteita. Samalla saatiin selvyys, että vuonna 2015 arkeologisessa valvonnassa havaittu kivirakenne kuului raveliiniin liittyvään vallihautaan. |