Helsingin kaupungin liikuntaviraston tekninen yksikkö tilasi Museoviraston Arkeologisilta kenttäpalveluilta Sipoon Kaunissaaren (Fagerön) arkeologisen tarkkuusinventoinnin sekä kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen täydennystyön. Arkeologisesta inventoinnista vastasivat ARKE:n tutkijat Satu Koivisto, Katja Vuoristo ja Vesa Laulumaa sekä rakennushistoriallisesta inventoinnista arkkitehti Anna-Maarit Reijonen Amarkista. Työ liittyy ranta-asemakaavan valmisteluun. Kaunissaari on Helsingin kaupungin omistama ulkoilu- ja -virkistyssaari, joka sijaitsee Sipoon saaristossa, noin 20 km Helsingistä itään. Kaunissaarta käytettiin pitkään läheisten kylien ja kartanoiden laidunmaana ja sinne perustettiin 1720-luvulla tuulivoimalla toiminut sahamylly. Myöhemmin Kaunissaarelle vakiintui pysyvämpää torppa-asutusta ja sitä käytettiin myös pirtun salakuljettajien tukikohtana. Saaren pohjoisrannalle ovat 1750-luvulta alkaen rakentuneet kalastajatilat Östergård, Västergård ja myöhemmin Norrgård. Höyrylaivayhteyksien vakiintuessa 1900 luvun kuluessa saarelle muodostui huvila-asutusta ja se on nykyisin suosittu retkeily- ja telttailusaari. Pääosin 1930- luvulla rakennettujen huvilarakennusten lisäksi saarella on leiriytymispaikkoja, vuokrattavia mökkejä, luontopolku, keittokatoksia, uimaranta, terassiravintola sekä kaksi tilaussaunaa.
Arkeologisen tarkkuusinventoinnin ja kulttuuriperintöselvityksen (so. koko saaren kattavan arkeologisen inventoinnin) esityöt sisälsivät historiallisen ajan karttamateriaalin ja lähteiden läpikäymisen, ilmalaserkeilausaineiston analyysin, tutkimuskirjallisuuden sekä arkeologisen arkistomateriaalin selvittämisen alueen osalta. Kenttätöissä 1700-luvun sahan rakenteita etsittiin sen oletetulta sijaintipaikalta saaren itäosassa sekä inventoitiin muita muinaisjäännös- ja kulttuuriperintökohteita esitöiden perusteella otollisilta alueilta sekä maastossa havainnoimalla. Kaunissaarella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijainnut ennestään tunnettuja muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Lähimmät kohteet ovat 3–4 km etäisyydellä olevat Basörenin historiallisen ajan kivirakenne kaakossa sekä Trutlandetin pronssikautinen röykkiö lounaassa. Fagerön mahdollinen muinaisjäännös, rautainen laivanhylky, sijaitsee Kaunissaarelta noin 1,7 km kaakkoon. Tarkkuusinventoinnissa ei löytynyt merkkejä 1720-luvulla perustetusta sahasta vaan sen rakenteet ovat todennäköisesti täydellisesti tuhoutuneet venäläisjoukkojen vuoden 1743 hävityksessä, luonnonvoimien vaikutuksesta sekä myöhemmässä maankäytössä. Lisäksi koko saari käytiin läpi sen esihistoriallisen ja historiallisen ajan ihmistoiminnan jälkien selvittämiseksi. Kaunissaarelta löytyi kaksi suojeltavaa kohdetta; Östergårdin ilmeisesti 1700-luvulle ajoittuva asuinpaikka sekä historiallisen ajan hiilimiilun jäännös. Rakennusperinnön osalta Kaunissaaren pääosin loma-asuntoina käytettäviä rakennuksia inventoitiin 15 kappaletta ja uudempia rakennuksia lisäksi kolme. Rakennukset ovat vaihtelevassa kunnossa; osa on kunnostettu hiljattain, osa vaatisi pikaisia toimenpiteitä säilyäkseen. |
takaisin
Kuvaus
Östergård 1000028673, asuinpaikat