Vuonna 1998 käynnistyi Museoviraston Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkien inventointiprojekti, jonka aikana pyrittiin tekemään kaupunkiarkeologinen inventointi kaikissa ennen isoavihaa (1713-1721) perustetuissa keskiaikaa nuoremmissa kaupungeissa. Projekti päättyi vuonna 2007 mennessä, mutta Porvoo, Rauman sekä Uusikaarlepyy jäivät vielä inventoimatta. Myöhemmin inventoitiin myös Porvoo ja Rauma, ja vuonna 2015 saatiin viimein myös Uusikaarlepyy inventoitua.
Inventoinnin tavoitteena oli selvittää, millä alueilla Uudenkaarlepyyn 1600-luvun ja 1700-luvun alun kaavoitetun kaupunkialueen kerrostumat ovat todennäköisesti säilyneet ja millä alueilla ne ovat tuhoutuneet. Uudessakaarlepyyssä isoavihaa vanhempi kaupunkialue rajautuu Uudenkaarlepyynjoen itärannalle, Ratakadun, Kustaa Aadolfinkadun ja Kalastajankujan väliselle alueelle. Inventoinnin perusteella määritettiin ne alueet, joilla on todennäköisesti muinaismuistolain rauhoittamia säilyneitä kulttuurikerroksia ja/tai rakenteiden jäännöksiä ajalta ennen isoavihaa (1713-1721). Inventoinnissa huomioitiin myös hieman nuorempi asemakaava aina vuoden 1858 paloon saakka.
Inventoinnissa todettiin, että Uudessakaarlepyyn vanhalla asemakaava-alueella on saattanut säilyä vanhoja kulttuurikerroksia tai rakenteita lähes missä vaan. Topeliuksen- ja Floranpuistot näyttäisivät olleen rakentamattomina aina 1800-luvun suurpalosta lähtien, joten mm. niiden arkeologinen potentiaali on suuri. Kaupungissa ei ole koskaan tehty kaupunkiarkeologisia tutkimuksia, minkä vuoksi kulttuurikerrosten paksuudesta ja rakenteiden säilyvyydestä ei voida tehdä vielä arvioita. |
takaisin
Kuvaus
Uudenkaarlepyyn vanha asemakaava-alue 1000007481, asuinpaikat