Alueen eteläosassa varastojen 1 (kartta 3: V 1) ja 2 (V 2) pilareiden poistotyön yhteydessä ei havaittu kiinteitä rakenteita, joita voitaisiin pitää kiinteinä muinaisjäännöksinä. Varaston 2 pilareiden poistotyön yhteydessä tuli esiin veistetty puupaalu, joka ajoittuu alueen varastokäyttöä edeltävälle ajanjaksolle (kartta 3, merkintä X). On mahdollista, että alueella on sijainnut rakenteita historiallisella ajalla, mutta ne ovat tuhoutuneet varikon rakennustyön yhteydessä. Luontaisesti kerrostunut suoturve oli rakennusten perustusten kohdalla melko vahvasti sekoittunut aikaisempien rakennustöiden yhteydessä. Rakentamisen yhteydessä oli anturat kaivettu turvekerroksen läpi ja osa turpeesta oli jätetty paikalleen. Rakennusten ulkopuolella turvekerrostumasta voitiin tehdä päätelmiä. Esimerkiksi radan alapuolella turve muodosti yhtenäisemmän kerrostuman noin 10 metriä läntisemmän rakennuksen eteläreunasta ja rakennuksen puolivälissä sen paksuus oli muutamia kymmeniä senttejä. Rakennuksen länsireunan kohdalta havaintojen perusteella turvekerrostuma puuttui lähes kokonaan.
Varastojen välissä on ratapohja, joka on perustettu sorapenkereen päälle. Varastorakennusten pilariperustusten yhteydessä kaivettiin radan penkerettä niin, että saatiin käsitys radan rakentamistavasta. Havaintojen perusteella ratapenkan alla on todennäköisesti säilynyt turvekerrostumia, joissa saattaa olla jäänteitä aikaisemmasta maankäytöstä. Täyttökerrosten alapuolisen turvekerrostumien paksuus on alueen eteläosassa noin 0,1 metriä ja varastorakennusten 1 ja 2 pohjoisosassa 1 – 1,5 metriä.
Varastojen 1 ja 2 pohjoispuolella alueen keskiosissa on rakennusjätettä ja jonkin verran täyttömaata (noin metrin syvyyteen maanpinnasta). Todennäköisesti täyttökerrosten alapuolisen turvekerroksen paksuus on 1 – 1,5 metriä. Alueen pohjoisosassa on muutama kuoppa (kartta 3: kuoppa 1 ja 2). Kuopat saattavat liittyä paikalla 1900-luvulla sijainneisiin rakennuksiin. Kuoppien synty tai funktio ei selvinnyt valvonnan yhteydessä. Näillä kohdin maannos saattaa olla sekoittunut. Alueen koillisosassa on 1-1,5 metriä paksuja täyttökerroksia varaston 4 itäpuolella (kartta 3: B) sekä sen eteläpuolella entistä ojitettua peltoa (kartta 3: A 2). Muinaisjäännösalueen itäosan peltoalueella on peltomullan paksuus 0,2 – 0,5 metriä, jonka alapuolella on turvetta. Vesi nousee kuoppiin melko pian kaivamisen jälkeen ja kuopat täyttyvät vedellä lähes maanpinnan tasoon.
Alueen länsireunassa on entistä peltoa, jonka alapuolella on ilmeisesti savea. PIMA-tutkimuksen koekuopista KK 10 ja KK 11 tehtyjen havaintojen mukaan turvekerros on ilmeisesti melko matala alueen länsiosissa. |