Tutkimuksilla on tarkoitus jatkaa vuodesta 2006 vuosittain järjestettyjä kaivauksia, joilla pyritään muodostamaan kokonaiskäsitys ainakin osasta Kierikinkankaan asuinpaikkaa. Tiiviissä yhteistyössä yleisökaivauksen kanssa mahdollisesti toteutetaan Satu Koiviston ja Katariina Nurmisen johdolla Iijoen lohenkalastuksen kivikautisia juuria selvittävän tutkimushankkeen pienialaisia kenttätöitä, jotka keskittyvät asumuspainanteen tulisijan tutkimiseen. Jos Koiviston ja Nurmisen tutkimus toteutuu, tehdään siihen liittyvät kenttätyöt yleisökaivauksen kanssa yhdenmukaisia dokumentointitapoja noudattaen, ja heidän apunaan kenttätöissä toimii tarvittaessa Kierikkikeskuksen henkilökuntaa.
Kaivauksen valmistelu on aloitettu lokakuussa 2016, jolloin määritettiin kenttäkauden 2017 pääkaivausalueen tarkka sijainti. Valmisteluja jatketaan lumien sulamisen jälkeen toukokuun alkupuolella 2017, mutta varsinainen mineraalimaahan kajoava kaivaminen aloitetaan aikaisintaan 15.5.2017. Kesäkuun alussa kaivausta tehdään ainakin yhtenä päivänä Oulun Lyseon lukion oppilaiden kanssa. Koiviston ja Nurmisen tutkimusprojektiin liittyvät mahdolliset kenttätyöt ajoittuvat myös kesäkuulle ja niiden kesto on noin viikon, mutta niiden tarkempaa ajankohtaa ei vielä ole määritetty. Muutoin kesäkuun aikana kaivauksella edetään todennäköisesti vain vähän tai ei ollenkaan. Kierikkikeskuksen vierailijoille tarkoitettu yleisökaivaus kestää koko heinäkuun. Elo-syyskuun aikana kaivausalueet kaivetaan häiriintymättömään pohjamaahan saakka Kierikkikeskuksen henkilökunnan ja kaivaukselle osallistuvien lukiolaisryhmien voimin. Löydöt puhdistetaan ja löytöluettelo laaditaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Kaivauskertomus kirjoitetaan talvella 2017-2018, ja kaikki kaivauksen jälkityöt pyritään saamaan valmiiksi huhtikuun loppuun 2018 mennessä.
Kaivausraportin yhteenveto
Museo- ja tiedekeskus Luuppiin kuuluva Kierikkikeskus järjesti yleisökaivauksen Oulun
Kierikinkankaan kivikautisella asuinpaikalla vuonna 2017 jo kahdennentoista kerran.
Kaivaustyöhön osallistui 134 henkilöä ja tasokaivausalueiden laajuus oli 40 m2. Pääkaivausalue,
kooltaan 36 m2, kattoi kaakkoisneljänneksen suuresta pyöreästä asumuspainanteesta,
jonka lounais- ja koillisneljännekset oli tutkittu vuosina 2015–2016. Pienempi
kaivausalue kattoi saman painanteen luoteisneljänneksen neljä kaakkoisinta neliömetriä,
joilla asumuksen tulisijan jäännös pääosin sijaitsi, ja se tutkittiin yhdessä Iijoen lohenkalastuksen
kivikautiset juuret? -projektin tutkijoiden PhD Don H. Butlerin ja FM Satu
Koiviston kanssa. Lisäksi tutkittiin pelastuskaivauksena lähellä Kierikkikeskuksen pääsisäänkäyntiä
alue, jolla oli säilynyt pienialaisesti kivikautista löytöaineistoa entisen
soranottoalueen ympäröimänä. Tutkimuksilla jatkettiin järjestelmällistä kokonaiskuvan
muodostamista Kierikinkankaalla noin 5500 vuotta sitten sijainneesta kivikautisesta kylästä.
Kaivauksen löytötiheys vaihteli varsin voimakkaasti, koska asumuspainanteen lattia-alalla
löytöjä oli selvästi tiheämmin ja monipuolisemmin kuin painanteen ulkopuolella, joskin
myös pelastuskaivauksena tutkittu löytökeskittymä oli varsin runsaslöytöinen. Erityisesti
asumuspainanteen keskivaiheilla kulttuurikerros oli tumma ja tiivis, ja asumuksen lattiaalan
muotoa voitiin hahmottaa likamaa-alueiden sekä löytöjen levinneisyyden perusteella.
Varsinkin keramiikkalöydöt rajautuivat lähes pelkästään asumuksen sisälle.
Palaneiden luiden fragmentit muodostavat kappalemääräisesti yli puolet löytöaineistosta ja
niistä useimmat ovat hylkeiden luita, mutta lisäksi kalojen ja lintujenkin luita löydettiin.
Kvartsilöytöjä oli kaivausalueilla tavanomaiseen tapaan kohtalaisen paljon, kivilajiaineiston
ainoa lähes kokonainen esine on pelastuskaivetulta alueelta talteen saatu nuolenkärjen
teelmän katkelma, ja keramiikkalöydöistä eniten huomiota herättivät suurelta osin säilynyt
pieni saviastia sekä käyrän savi-idolin katkelma. Meripihkaa tai piikiveä ei löydetty lainkaan.
Tämän kaivauksen myötä Kierikinkankaan kivikautista asuinpaikkaa on tutkittu Kierikkikeskuksen
yleisökaivauksilla tasokaivauksena kaikkiaan 700 m2. Kesällä 2018 tutkitaan
vuosina 2015–2017 jo pääosin tutkitun asumuspainanteen vielä kaivamattomat osat. |