Kohteen röykkiöiden löytymishistorian ja paikannettavuuden ollessa erittäin sekava, päädyttiin vuoden 2017 koekaivauksessa tehdyt röykkiöhavainnot kirjaamaan ylös uusilla numeroilla, joka osittain (röykkiöiden 1 ja 4 osalta) vastaa vuoden 2008 havaintoja. Röykkiöt sekä muut aluetta koskevat havainnot on esitetty jäljessä kartalla (kuva 6) sekä sanallisesti. Kohteiden paikannus tehtiin Garmin GPSmap 62stc-gps-laitteella, jonka mittatarkkuus vaihtelee noin 2 – 10 m välillä riippuen mitattavan alueen peitteisyydestä. Kohteen muinaisjäännösaluerajausta ehdotetaan tarkistettavaksi nyt havaittujen kohteiden sisällyttämiseksi rajaukseen.
Urjalan Neittenlinnan rautakautisen röykkiökalmiston alueelle suunnitellulla maakaapelilinjauksella tehdyssä koekaivauksessa tutkittiin linjauksella, pihatien reunassa olevaa matalaa röykkiötä (koeoja A) sekä koekuopin (1-13) koko linjauksen muinaisjäännösalueella sijainnut osa. Härmäntien ja Neittenlinnan asuintontille johtavan tien risteyksen luoteispuolelta, noin 3- 5 m päässä tien reunasta havaittiin maansekainen röykkiö 1. Kohtaan on paikallisen informantin mukaan kasattu maata teiden risteystä suoristettaessa. Kyseisessä kohdassa sijaitsee Salmisen (2008) inventointiraportin mukaan hänen inventoinnissaan havaitsema röykkiö 1, joka sijaintinsa puolesta voisi olla Hirviluodon (1954) inventoinnissa löytämä röykkiö 7 tai/ja 8. Maakaapelilinjauksen tarkkaa sijaintia merkitsevistä paaluista yksi oli asetettu röykkiön 1 reunalle. Tämä ei kuitenkaan ole linjaukselle sopiva sijainti. Suositeltavampi reitti maakaapelille kulkee aivan pihatien länsireunan vieressä alueella, jossa sijaitsee jo ennestään kaivettu ja peitetty
tunkkauskaivanto sekä jolta ei koekuopituksessa löydetty merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Kaivetuissa koekuopissa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Koekuopissa 12 ja 13 esiintyvä tummanruskea hiesukerros tulkittiin liittyväksi alueen nuorempaan, 1900-luvun ihmistoimintaan. Myöskään maakaapelilinjauksella sijaitsevaa, pihatien suuntaista röykkiötä, johon kaivettiin koeoja A, ei tutkimuksen perusteella voida pitää hautarauniona. Se saattaa olla syntynyt Kivikosken vuonna 1948 pihatien kohdalta tutkiman röykkiön III kivistä, jotka tutkimuksen päätyttyä on raivattu tien kohdalta ympäröivään maastoon. Pihatien itäpuolella on myös jonkin verran epämääräisiä kiviä, jotka niin ikään voivat olla peräisin tutkitusta röykkiöstä
III. Koetutkimuksen perusteella linjauksella ei siis sijaitsee kiinteää muinaisjäännöstä, kun vain Härmäntien ja pihatien risteyksen luoteispuolella sijaitseva röykkiö 1 kierretään riittävän läheltä pihatien länsireunaa. |