Maatutkauksessa havaittuja anomalioita tavoitettiin ainakin kaksi. Samalla saatiin tietoa alueen maakerrosten paksuudesta ja siitä, minne alueelle suunniteltava uudisrakennus olisi järkevintä sijoittaa. Koeojasta 1 löytyneet rakenteet jätettiin dokumentoinnin jälkeen paikalleen ja ainoastaan ne maakerrokset, jotka olivat näiden rakenteiden päällä, poistettiin. Rakenteet jäivät odottamaan rakennussuunnitelmien etenemistä. Koeojasta 3 löytyneet vähäiset, mahdolliset kivi/puurakenteet purettiin. Löytöaineisto oli tyypillistä 1600-1900 luvulle ajoittuvaa, kartanokeskuksen pitkää asutushistoriaa kuvaavaa materiaalia. Leimallista koetutkimukselle olivat sekoittuneet maayksiköt, jotka olivat karkeita
purkumaita.
Kaivinkonevalvonnan havainnot vastasivat hyvin maatutkauksen ja koetutkimuksen antamaa kuvaa alueesta. Kulttuurikerroksia on säilynyt ja paksuimmillaan ne ovat lähellä kartanolinnaa. Päärakennuksen puolella pihaa kulttuurikerros näkyi noin 5 cm paksuisena värjäytymänä profiileissa. Rakenteiden kohdalla ojassa 3 kulttuurikerros oli huomattavasti paksumpi, maksimissaan noin 30 cm. Havaitut kulttuurikerrokset olivat pääasiassa sekoittuneita täyttö- ja tasauskerroksia, joiden esinelöytöjen määrä oli kohtalaisen niukka. Esinelöytöjen perusteella keskiajalle-1600 -luvulle ajoitettavissa olevat kulttuurikerrokset sijaitsevat lähellä pohjasaven pintaa ja ovat hyvin ohuita ja osin nuorempien kaivantojen rikkomia. Paikalleen pitkän ajan kuluessa muodostuneita kulttuurikerroksia ei tutkimuksissa havaittu.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.