Kaukolantien ja Knaapintien varsien valvonnassa ei tullut esille merkkejä muinaisjäännök-sistä tai muista arkeologisista. Vanhojen karttojen perusteella alue on ennen Kaukolantien rakentamista ollut peltoa ja metsää. Rakennuksia alueelle on tullut aikaisintaan 1800-luvun kuluessa.
Finskantien varren valvonnassa ei tullut esille mitään muinaisjäännökseen tai muuhun arkeologiseen kulttuuriperintökohteeseen viittaavaa.
Vänniän pihapiirin koekuopassa 10 havaittu kivirakenne ja paikalla oleva kivinen kumpare viittaavat siihen, että paikalla on aiemmin havaitsematon rautakautinen hautaröykkiö. Samoin koekuopasta 3 todetut rautakautisen keramiikan palat ja kivirakenne viittaavat siihen, että myös ao. kohdalla on saman ajanjakson hautaröykkiö.
Lisäksi kulttuurikerrosta tavattiin koekuopassa 8. Se liittyy paikalla olleeseen rakennukseen ja ajoittunee 1800-luvulle. Koekuopan 8 ympäristössä, pihatien lounaispuolella, voi säilynyttä kulttuurikerrosta olla vain hyvin suppealla alalla, modernien rakennelmien välisellä muutaman neliömetrin alueella. Koekuopan 1 kivirakenne voi liittyä samaan rakennukseen.
Ala-Knaapin tontilla sunnitellulle kaapelireitille kaivettiin 8 koekuoppaa, joista viidessä todettiin varmaa tai todennäköisenä pidettävää kulttuurikerrosta (koekuopat 11–13 ja 16–17).
Kulttuurikerros ulottuu käytännössä koko sille linjanosalle, joka sijoittuu Knaapintien koillis-puolelle. Vain Knaapintien lounaispuolelle ja heti tien laitaan sen koillispuolelle avatuissa kuopissa (14–15 ja 18) ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Todetut kulttuurikerrokset ja niistä osaan kuuluvat kivirakenteet liittynevät Kaukolan historialliseen kylätonttiin. Koekuopan 13 kulttuurikerros voidaan ajoittaa rautakaudelle – sekin liittynee asuinpaikkaan ja osoittaa huomattavan pitkää asutusjatkuvuutta kylätontin tällä osalla.
Osa alueen kulttuurikerroksista on selkeästi melko myöhäiseltä historialliselta ajalta, todennäköisesti 1700–1800-luvuilta. Koekaivaushavaintojen tulkintaa hankaloittaa se, että paikalta ei ole olemassa sellaista historiallista kartta-aineistoa, josta ilmenisi yksittäisten rakennusten tarkka sijainti 1800-luvulla tai sitä varhemmin.
Knaapintien koillispuolella kulttuurikerrokset jatkuvat suunnitellun kaapelilinjan pohjois- ja eteläpuolelle vähintään muutamien metrien etäisyydelle linjasta (koekuopat 13 ja 16). On syytä olettaa, että etelän ja lounaan suunnalla ilmeisen hyvin säilynyt – osin rautakautinen – kulttuurikerros ja rakenteet jatkuvat hyvinkin pitkälle kohti Ala-Knaapin vanhaa pääraken-nusta ja historiallisen kylätontin ydinaluetta. Todettujen kulttuurikerrosten paksuus vaihtelee, mutta se on paikoin useita kymmeniä senttimetrejä. Koska koko Knaapintien koillispuoleiselle tutkimusalueelle on tuotu erilaatuisia täyttömaita, kulttuurikerroksen pohja on syvimmillään vähintään 70 cm nykyisestä maanpinnasta (koekuoppa 16).
Kaukolantien ja Pukintie varteen kaivetuista koekuopista ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Myöskään Roismala (Roismala) Vilppala, Roismala Ristimäki eikä Roismala Papumäki kohteilla valvotuilla kaapelilinjoilla ei tehty havaintoja muinaisjäännöksestä tai muista kulttuuriperintökohteista. |