Maaston pinnanmuoto kivikautisen asuinpaikan alueella ei ole luontainen eikä alkuperäinen. Topografia ei vastaa Matti Huurteen kuvausta v. 1962 eikä sen aikaista peruskarttaa. Paikalla on 1,5 - 3 m paksuudelta läjitysmaata. Paikan suojelustatus (kiinteä muinaisjäännös) perustui Huurteen v. 1962 löytämään yhteen mahdolliseen kvartsiesineeseen. Huurre ei havainnut tuolloin asuinpaikan merkkejä. Huurteen löytöpaikka on läjitysmaan tai moottoritien alla. Muinaisjäännösalue on siis läjitettyä maata. Paikalle tehdyissä koekuopissa ei havaittu mitään esihistorialliseen ihmistoimintaan viittaavaa – vain savimaata, paikoin soran sekaista savea.
Muinaisjäännös on 23.1.2020 muutettu löytöpaikaksi tämän tutkimuksen perusteella.
Luonti: 21.2.2020
Hanketiedot
Tutkimusperuste:
Maankäyttö ja rakentaminen (MML, MRL)
Rahoittaja/tilaaja:
Ramboll Finland Oy
Hankkeen vaihe:
Raportti arkistoitu
Luvan dnro:
MV/2/05.04.01.02/2020
Henkilökunta
Tutkija:
Juuso Koskinen
Tutkija:
Timo Jussila
Raporttitiedot
Raportti:
Espoo Nupuri läntinen entisen muinaisjäännöksen koetutkimus suunnitellun paineviemärin kohdalla 2020
Tekijä:
Timo Jussila ja Juuso Koskinen
Päivämäärä:
31.1.2020
Sijainti(alkup):
Museovirasto
Kopiot:
Mikroliitti Oy, Espoon kaupunginmuseo
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.