Alueen 1 ehjimmät kulttuurikerroksen osat ja rakenteet jatkuivat tien alle käytännössä koko alueen alalla. Vähemmän ehjää kulttuurikerrosta jatkui myös pellon puolella koko matkalta. Alueen 1 kivirakenteet ja -keskittymät voidaan löytöaineistonsa sekä vanhojen karttojen perusteella arvioida olevan peräisin historialliselta ajalta, ja alueen pienempien palojälkien voi tulkita samoin perustein olevan suurimmaksi osaksi peräisin 1836 palosta. Laajana, ehjänä ja sekoittumattomana säilynyttä Y8:aa on silti luuesineidensä perusteella syytä pitää rautakautisena tai keskiaikaisena. Muut alueen 1 yksiköt olivat huomattavasti pienialaisempia tai sekoittuneempia kuin Y8, ja niiden rautakautiset löydöt voivat olla historiallisen ajan maanmuokkauksessa paikalleen kulkeutuneita, mutta on myös mahdollista, että alueen 1 kivikeskittymät ja -rakenteet ovat osaksi rautakautisia. Y2:n kivipenkka voi esimerkiksi olla osa rautakautista kalmistoa, jota on käytetty rakennuksen perustana historiallisella ajalla, ja rakennuksen tuhouduttua palossa kivet on levitetty tien pohjaksi.
Alueen 2 esille otettu maa, jota 2019 koekaivauksen tuloksena oli arvioitu vanhaksi kulttuurikerrokseksi, osoittautui nykyaikaiseksi tasoituskerrokseksi, jonka sisään oli kulkeutunut vahvoja nokilaikkuja, jotka saattavat olla peräisin vuoden 1836 palosta (Y12). Laikut olivat suurimmalta halkaisijaltaan muutaman kymmenen senttimetriä. Alueen itäpäässä oli puhtaan saven sisällähalkaisijaltaan n. 40 cm kivi, jonka alapuolen pinnassa oli kiinni vahvaa hiiltymää, mutta yläpinnassa vain haaleaa nokijälkeä. Kivi oli siis siirretty pois palonaikaiselta paikaltaan. Koekaivauksessa havaittu kivirakenne (Y13) osoittautui kuoppaan kaivetuiksi kiviksi, jotka olivat mahdollisesti nykyaikaisen louhimisen tulosta. Kivissä oli selviä porausjälkiä ja niiden lomasta löytyi myöhäiseltä vaikuttavaa rautavannetta. Kivet eivät muodostaneet muuria tai muuta järjestelmällistä latomusta. |