Esilinnaan avatuilta alueilta 1 ja 3 kertyi havaintoja sekä linnanpihojen välisen muurin että pyöreän tornin perustuksista ja muurien rakenteesta. Toisin kuin varsinainen kalliolle rakennettu päälinna nyt tutkitut muurit on perustettu kovalle hiekka- ja moreenipohjalle. Perustukset vaikuttavat yllättävän keveiltä. Alueella 1 ei juuri ollut kulttuurikerroksia tai jälkiä aktiivisesta toiminnasta. Alueella 3 suurin osa linnan käyttöaikaisista kerroksista oli tuhoutunut, mutta pienellä alueella niitä oli jäljellä. Alueen 3 länsi- ja eteläreunasta löytyi mm. keskiaikaista kulttuurikerrosta sekä jätekuopaksi ja paalunsijaksi tulkitut rakenteet.
Kolmas eteläiseen esilinnaan sijoitettu kaivausalue (2) oli esilinnan kaakkoisosassa sijaitseva kivirakennuksen raunion sisäpuolella. Täältä löytyi hyvin säilyneet kalkinpolttouunin jäännökset. Tämä pieni uuni ajoittunee linnan käyttöajan lopulle, mutta sen alta pilkistää vanhempia kalkinpolttoon viittaavia kerroksia. Todennäköisesti paikalla on myös aiemmin harjoitettu kalkinpolttoa.
Päälinnan länsisiiven kahteen huoneeseen tehtiin koekuoppa. Niiden tavoitteena oli selvittää huoneiden käyttötarkoitusta sekä keskiaikaisten kerrosten säilyneisyyttä. Länsisiiven eteläisimmässä huoneessa (huone 6) paljastui kalliopinta, joka on kaivettu esiin jo 1930-luvun lopulla. Näyttää siltä, että huoneessa on ollut lattiana pelkkä kallio tai mahdollisesti sen päällä ollut puulattia, josta ei ole säilynyt mitään jäännöksiä. Vaikka koekuopasta ei löytynyt keskiaikaisia kerroksia, saatiin siitä arvokasta tietoa seinämuurien perustuksiin ja rakenteeseen liittyen.
Toinen koekuoppa (5) sijoitettiin länsisiiven pohjoisimpaan huoneeseen (9), johon oli jo vuonna 2016 tehty yksi koekuppa. Huoneen lounaiskulmaan sijoitetusta koekuopasta löytyi osittain säilynyttä tiililattiaa. Sen alta paljastui vanhempi käyttövaihe ja siihen liittyvä mahdollinen laattakiveys ja viitteitä ulkomuuria vasten olleesta tulisijasta. Ainut mainittava esinelöytö oli punasavikeramiikan pala, mutta tiililattian ja seinän välistä paljastui pieni luukeskittymä.
Syyskuun alussa tehtiin kahtena päivänä metallinilmaisinkartoitusta Grönborgin pellolla. Kartoituksessa löytyi mm. muutamia lyijykuulia, yksi panssarinuolenkärki sekä kaksi kangaspakan lyijysinettiä. Etenkin lyijykuulat ja nuolenkärki voidaan liittää linnan piirityksiin. Muutoin kartoituksessa ei löytynyt merkkejä intensiivisestä linnan käyttöaikaisesta toiminnasta tai jätekerroksista.
Luonti: 27.1.2022
Hanketiedot
Tutkimusperuste:
Tieteellinen
Rahoittaja/tilaaja:
Länsi-Uudenmaan museo
Hankkeen vaihe:
Raportti arkistoitu
Luvan dnro:
MV/102/05.04.01.02/2020
Henkilökunta
Kaivausjohtaja:
Georg Haggrén
Tutkija:
Maija Holappa
Tutkija:
Sanna Aho
Tutkija:
Taika-Tuuli Kaivo
Tutkija:
Tanja Ranta
Tutkija:
Tia Niemelä
Raporttitiedot
Raportti:
RAASEPORI RAASEPORIN LINNA JA GRÖNBORG Kaivaus- ja koekaivauskertomus 2020
Tekijä:
Georg Haggrén, Maija Holappa, Sanna Aho, Tia Niemelä
Sijainti(alkup):
Museovirasto
Kopiot:
Länsi-Uudenmaan museo
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.