Ennen koekuopittamista linja käytiin läpi metallinilmaisimella. Muinaisjäännökseen viittaavia löytöjä ei tullut esiin. Linjalle tehtiin yhteensä 10 koekuoppaa, noin 5–10 m etäisyydelle toisistaan.
Lisäksi väliin jäävät kohdat ja osa koekuopista käytiin läpi käsikairalla. Koekuopista ja kairanpostoista ei saatu mitään havaintoja. Kuopat kaivettiin maahan käsin lapiolla, ja ne olivat kooltaan 0,3–0,5 x 0,3–0,5.
Kaikissa koekuopissa sekä kairanäytteissä maaperä oli melko kovaa, tummanruskeaa savea (kyntökerros) ja pohjasavisen alla harmaata. Kyntökerrosta oli varsin heikosti erotettavissa pohjamaasta. Kyntökerroksen ja koskemattoman pohjamaan rajakerrosta tarkkailtiin erityisesti, mm. muinaispeltohavaintojen varalta. Koekuoppa 9 poikkesi muista: siinä 30 cm paksun tummanruskean saven alta tuli esiin sekoittunutta hiekkamaata, joka jatkui ainakin 95 cm asti kairauksen perustella. Mistään koekuopasta ei tehty havaintoja löydöistä tai muinaisjäännökseen viittaavista kulttuurikerroksista, rakenteista eikä liioin merkkejä muinaispellosta (joiden havaitseminen koekuopista voi olla haasteellista). |