Löytöpaikka osoittautui olevan halkaisijaltaan lähes puolitoistametrisen kuoppalieden yläosassa, sen pohjoisosassa. Tulos on mielenkiintoinen ja sen voidaan tulkita osoittavan kätkön haudatun asutuksen kohdalle. Kuoppaliesi saattaisi olla esimerkiksi saunan tai riihen kiuas tai keittokodan liesi.
Löydössä on kaikkiaan kahdeksan kuparikolikkoa vuosilta 1666–1707 ja 11 venäläistä hopeista tipparahaa ainakin 1500-luvun lopusta / 1600-luvun alusta. Lisäksi kätkössä on neljä kupari-/pronssihelaa ja kaksi pronssineulaa. Samasta yhteydestä pellolta on löytynyt myös pronssinen. Aivan löytöpaikan kohdalta ei tunneta karttojen perusteella historiallista asutusta, mutta vielä 1800-luvun alussa deltaharjun päällä on ollut tiloja. Pohjois-Karjalaa riivasivat 1600-luvulla levottomuudet Ruotsi-Suomen ja Venäjän välisten vihollisuuksien myötä ja maakunnan ortodoksiväestöä joutui muuttamaan tai pakenemaan Venäjän puolelle, eivätkä kaikki tulleet enää aikojen rauhoituttua takaisin. Sotaisuudet vaativat myös uhreja. Hyvin todennäköisesti Tanelinpellon kätkö on yksi tällainen levottomuuksien varalta piiloon laitettu ”kukkaro”, jota ei syystä tai toisesta päästy enää nostamaan talteen. Koska nuorin kätkön rahoista on lyöty vuonna 1707, täytyy kätkön olla laitettu maahan joko tänä vuonna tai myöhemmin
Luonti: 21.11.2024 Viimeisin muutos: 21.11.2024
Hanketiedot
Tutkimusperuste:
Viranomaistoiminta
Rahoittaja/tilaaja:
Museovirasto koekaivausryhmä
Hankkeen vaihe:
Raportti arkistoitu
Henkilökunta
Kaivausjohtaja:
Petro Pesonen
Raporttitiedot
Raportti:
KITEE Tanelinpelto Mj-tunnus 1000044279 Historiallisen ajan löytöpaikan koekaivaus 5.-7.9.2023
Tekijä:
Petro Pesonen
Päivämäärä:
24.10.2024
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.