Korpijärven leirikeskukselle kaivettiin yhteensä 55 kpl 50 x 50 cm kokoista koekuoppaa. Näistä koekuopista peräti 22:ssa oli esihistoriallisia löytöjä. Löydöt muodostavat leirikeskuksen itä- ja länsipuolelle neljä erillistä löytökeskittymää, joiden perusteella voidaan jonkin verran ohjata mahdollista tulevaa maankäyttöä alueella, mutta koekaivauksen tuloksena itse muinaisjäännöksen laajuus pikemminkin kasvoi kuin pieneni, sillä leirikeskuksen itärajalta löytyi myös kivikautisen asuinpaikan kulttuurikerrosta vanhan muinaisjäännösrajauksen itäpuolelta.
Koekaivauksen tuloksena leirikeskuksen alueella hahmotettiin neljä löytöaluetta yli 250 metrin mittaisella ranta-alueella. Asuinpaikka on pääosin 103 m mpy. korkeuskäyrällä olevalla tasanteella, mutta läntisin alueista ulottuu korkeammalle törmälle aina yli 105 m mpy. korkeudelle. Korpijärven kehityshistorian perusteella on mahdollista, että ylempi törmä olisi asuttu mesoliittisella ajalla (ennen 5100 eKr.) jolloin järvi on voinut olla yhteydessä Muinais-Päijänteeseen ja alemmalle törmälle olisi siirrytty Päijänteen veden pinnan laskun jälkeen varhaiskampakeraamisena aikana (5100 eKr. jälkeen).
Löytömateriaalissa on varhaiskampakeramiikkaa, kivilaji-iskoksia, kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja purupihkaa, jota löytyi peräti 11 kappaletta yhdestä koekuopasta. Esineiksi tunnistettavia kivilaji- tai kvartsiesineitä ei havaittu. Palaneista luun kappaleista valtaosa oli nisäkkään luita ja lajilleen näistä tunnistettiin hirvi. Lisäksi aineistossa on kalojen luita: hauki, särki ja särkikala. Asuinpaikalta teetettiin kaksi radiohiiliajoitusta, jotka osuvat hyvin yhteen sekä löytömateriaalin että rannansiirtymiskehityksen kanssa. Ajoitusten perusteella kohteella on toimittu mesoliittisen kivikauden lopussa ja varhaiskampakeramiikan ajan alussa |
takaisin
Kuvaus
Korpijärven leirikeskus 1000004980, asuinpaikat