Vuoden 1998 keväällä Museoviraston rakennushistorian osasto suoritti yhteistyössä Mäntyjärven kyläyhdistys ry:n kanssa Koillis-Savon talonpoikaisten raudanvalmistuspaikkojen pikainventoinnin. Inventoinnin tavoitteena oli selvittää raudanvalmistuspaikkojen lukumäärää ja levintää sekä tuottaa perustietoa elokuussa 1998 Juankosken Säyneisessä pidettyyn Harkkohyttisuunnitukseen. Inventoinnin tulokset ylittivät moninkerroin odotukset ja tällä hetkellä nk. hytinpaikkoja tunnetaan Juankosken, Nilsiä ja Rautavaaran alueilta noin neljäkymmentä ehjää tai tuhoutunutta. Luku ei kuitenkaan ole lopullinen ja uusia kohteita löydettäneen vielä runsaasti. Inventoinnin yhteydessä maastossa tarkastettiin myös ruukinpaikka (Gustavsfors, Kissakoski), teollisen hytin paikka (Hyppyri), kalmistosaari sekä kalkki- ja kvartsilouhoksia, joista viimeksimainitut liittyvät Juankosken ruukin toimintaan. Lisäksi kohdeluetteloon otettiin mukaan myös muutama tarkastamaton, potentiaaliseksi katsottava muinaisjäännöskohde, joita koskevat tiedot perustuvat paikannimistöön tai suullisiin tiedonantoihin.
Ajatus Koillis-Savon kansanomaisten raudanvalmistuspaikkojen inventoinnista syntyi kun vuoden 1997 syksyllä olin palaamassa Jyrkkäkosken restaurointityömaalta Helsinkiin. Matkalla poikkesin Juankosken Säyneiseen, jossa tutstuin paikallisen kotiseutuyhdistyksen ilmoittamiin kohteisiin. Kohteista yksi oli kalmistosaari ja kolme harkkohyttiä. Kun tiedossa oli, että alueelta löytyy muitakin vastaavanlaisia kohteita, jäi ajatus laajemmasta inventoinnista itämään.
Keväällä 1998 rahoitus inventoinnille järjestyi EU:n Leader-rahoista, kun Mäntyjärven kyläyhdistys ry tilasi Museoviraston rakennushistorian osasastolta selvityksen alueen raudanvalmistupaikoista ja niiden hyödyntämisestä elokuussa 1998 Säyneinesessä pidetyssä Rautasuunnistustapahtumassa. Inventoinnin lisäksi Museovirasto toimitti suunnistustapahtumaan seudun raudanvalmistuksen historiaa käsitelleet rastitehtävät.
Inventointityö suoritettiin toukokuussa 1998. Työstä vastasi allekirjoittanut apunaan ja oppaanaan säyneisläinen metsätalousteknikko Asko Partanen. Maastotyö keskittyi pääaisiassa Partasen keräämien tietojen tarkastamiseen Juankosken Säyneisen alueella. Lisäksi yhden päivän ajan liikuimme Rautavaaran Ala-Keyritynjärven ympäristössä. Tutkimusalue määräytyi siten osittain sattumanvaraisesti, toisaalta se ilmentää säyneisläisten ja rautavaaralaisten toimintaympäristöä.
Maastotyössä kustakin kohteesta laadittiin lyhyt kuvaus sekä kerättiin joitakin mittoja. Lisäksi kiinnitettiin huomiota kohteen sijaintiympäristöön, lähinnä maaperän laatuun ja maastotyyppiin. Jälkityövaiheessa kohteista laadittiin oma MapInfo-tiedostonsa, joka sisältää taulukoitujen perustietojen lisäksi kohteiden sijaintia ilmaisevan karttaelementin.
Inventoidut raudanvalmistuskohteet liittyvät seudun talonpoikien sivuelinkeinonaan harrastamaan raudanvalmistukseen, josta tunnetaan kuvauksia 1700-luvun puolivälistä. Ilmiön yksityiskohdat tunnetaan yhä huonosti, kyseessä lienee kuitenkin seudulle Stolbovan rauhan jälkeen asettuneen savolaisasutuksen harjoittama elinkeino, joka taantui 1800- alkupuolella, rautateollisuuden aiheuttaman kilpailun vuoksi. Kohteet ovat kaikki lähes identtisiä, toisin sanoen niiltä löydettiin runsaasti yhdeksi tai useammaksi kummuksia kasattua kuonaa, liuskekivestä muuratun sulatusuunin jäänökset sekä laajahko, yleensä pitkänomainen maamiilu. |
takaisin
Kuvaus
Ala-Keyritty Pussila 1000001592, työ- ja valmistuspaikat