Valtioneuvoston linnan 5. peruskorjausvaiheen aikana suoritettiin linnassa yli puolen vuoden ajan arkeologisia kaivauksia ja seurantaa. Kaivaukset suoritettiin kohdissa, joissa oli vielä löydettävissä merkkejä kulttuurikerroksista ja kiinteistä rakenteista. Linnan perustukset ja 1950-luvulla tehdyt perustusten korjaustyö olivat tuhonneet melko laajoja alueita. Kuitenkin linnan 1. kerroksen ja Aleksanterinkadun alaisista maakerroksista, 1820-luvulla rakennetun linnan rakennusjätteiden alta löydettiin 1600-luvun loppuun ajoittuvan kaupungin vanhimman kivitalon, Burgmannin kivitalon, kellarirakenteita. Rakennus toimi 1700-luvulla maaherran asuntona ja lääninhallituksen talona sekä sittemmin armeijan ylipäällikön talona. Rakennus tuhoutui vuoden 1808 kaupunkipalossa. Tontilla oli jäljellä kellarin tiiliseiniä, kivilaastiperustuksia, pihakiveyksiä, jätekuoppia, erillisen tallirakennuksen perustus ja eri kulttuurikerroksia, mm. ajoitettavat tulipalokerrokset.
Rakennus rajoittui länsipuolella pohjois-etelä -suuntaiseen Koulukujaan (nykyisen Helenankadun jatke), jossa oli useita katukiveystasoja ja vesikouruja. Kadun länsipuolella oli välittömästi tiilikellari, joka oli säilynyt holvien alkuun saakka. Sen ja Burgmannnin talon eteläseinät ulottuivat huomattavasti, noin 7 metriä etelämmäksi kuin nykyisen Aleksanterinkadun pohjoisreuna.
Löydöt käsittivät lähinnä keramiikkaa, lasia, liitupiippuja ja eläinten luita. Orgaaniset esinelöydöt puuttuivat lähes kokonaan.
|