Kulttuurikerrokset olivat itse torialuella eli raatihuoneen koillispuolella noin 50-60 cm paksuja ja yhtenäisiä erilaisista palo-, tiilimurska-, ja hiekkakerroksista muodostuvia.
Syvimmät kulttuurikerrokset olivat 3 metrin syvyisessä, pohjahiekkaan kaivetussa lankuilla vuoratussa kellarissa.
Peltoalueella kunnalliskodin tontin puolella kulttuurikerros oli vain noin 30 cm.
Monin paikoin havaittiin vuoden 1714 palokerros ja jopa vanhempienkin palokerrosten rippeitä. Ainoa yhtenäinen palokerros oli vuoden 1871 palossa syntynyt, joka peitti koko raatihuoneen pohja-alueen, mutta ei juuri ulottunut missään kohdin kivijalan ulkopuolelle.
Viimeisen raatihuoneen (1871) edestä löytyi erittäin monia kiveyksiä, joista yhtenäiset tasaiset kiveykset lienevät olleet 1600-luvun raatihuoneitten lattiakiveystä tai niiden kivettyä edustaa. Myös selviä kivijalan jäänteitä löytyi, mutta ei yhtenäisiä kivijalkoja.
Löydöt: saviastioiden paloja, fajanssia, liitupiippuja, lukkolaitteen osia, heloituksia, raudoituksia, tulusrauta, haarukka, avainkilpi, äkeenpiikki, tupakkarasia, kääntöveitsi, passglasin paloja, ikkunalasia, kangasta.
Rahalöydöt ajoittuvat vuosille 1630-1905. |
takaisin
Kuvaus
Tornion vanha asemakaava-alue 1000007468, asuinpaikat