Haasiinniemen asuinpaikkaa oli koekaivettu jo syksyllä 1992.//Koekaivauksen havaintojen perusteella avattiin v. 1993 eri puolille asuinpaikkaa viisi erillistä kaivausaluetta.//Näistä pääkaivausalue (A) kattoi muinaisterassin löydökkäintä ja vahvimman kulttuurikerroksen aluetta, sekä terassin törmää ja juurta. Alue sijaitsee n. 100 m Pielisen nykyrannasta, 4 - 6 m järvenpintaa korkeammalla. Pääasiassa vanhempaan varhaiskampakeraamiseen aikaan ajoittuva kulttuurikerros on terassilla heti humuskerroksen alla, terassin juurella yleensä syvemmällä. Alueen kolmesta liesikiveyksestä kaksi terassin juurelle sijoittunutta on hiiliajoitettu (Hel-3307 6060±120 ja Hel-3574 5240±110 BP).
Terassille sijoittui myös alue C, jonka pääasiallisesti mesoliittinen, mm. luukuopan ja kvartsilöytöjä sisältänyt, kulttuurihorisontti (ajoitukset Hel-3308 7390±120 BP) löytyi vasta syvän steriilikerroksen alta. Kulttuurikerroksen peittyminen ei näytä selittyvän Muinais-Pielisen lasku-uoman siirtymistä (n. 8500 BP) edeltäneellä transgressiolla. Terassin juurella sijaitseva tutkimusalue B sijoittui varhaiskampakeramiikkaa sisältävälle alueelle, joka tulkittiin kuitenkin pääasiassa muinaiseksi ranta- tai tulvahiekaksi. Alueella D oli niin ikään havaittu varhaiskampakeramiikkaa sisältävä kulttuurihorisontti, mutta siinä tutkittiin myös todennäköisesti varhaismetallikauteen (Hel-3574 2520±100 BP) ajoittuva puolikas pyyntikuopasta. Asuinpaikan nuorimpaan vaiheeseen kuuluu nykyiseltä rantaterassilta jo koekaivauksessa havaittu liesikiveys (ajoitus Hel-3309 1630±110 BP), jonka viereen kaivetulta alueelta (E) ei kuitenkaan löydetty kulttuuritoiminnan merkkejä.
Löydöt olivat pääasiassa kvartsia (runsas 3200 kpl), joissa erotettiin n. 400 esinettä: retusoituja ja käyttöjälkisiä iskoksia, mm. viisto- sekä poikkiteräisiä nuolenkärkiä ja mikroliittejä, ilmeisesti sekä mesoliittisistä että neoliittisistä yhteyksistä. Muutamat pii-, jaspis- ja serttilöydöt kuulunevat varhaisneoliittiseen vaiheeseen. Muusta kivilajiaineistosta mainittakoon kiviesineiden katkelmat, hioimet ja paksukehäisen liuskerenkaan kappale. Keramiikkalöydöt näyttivät kaikki koostuvan I:1 -vaiheen kampakeramiikasta. Mahdollisesti tulvaveden muinoin hajottaman mainitun hiiliajoitetun lieden yhteydestä löytyi suurempia saviastian pohjapaloja. FK Pirkko Ukkonen analysoi luuaineiston (yli 6000 frag.) määrittäen runsaat 300 fragmenttia pääasiassa kalaa (haukea, ahventa, särkikalaa) sekä nisäkkään luuta, jonka joukossa oli ainakin majavan luuta. Hirvenluut näyttävät sijoittuvan lähinnä mesoliittiseen yhteyteen. |
takaisin
Kuvaus
Haasiinniemi 422010026, asuinpaikat, työ- ja valmistuspaikat