Luumäen historiahankkeen yhteydessä tutkittiin Kurvilan Tuomaanmäen pohjoisrinteellä sijaitseva kivilatomus.
Keskikokoisista kivistä melko tiheästi rakennettu tasapintainen latomus oli muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan noin 2,7 m. Rinteen viettävyyden vuoksi oli kiveyksen pohjoispuoli rakennettu hieman suuremmista kivistä. Maanpinnasta kohollaan olevan kiveyksen huolellinen rakentamistapa osoitti kyseessä olevan tiettyä tarkoitusta varten tehty alusta.
Latomuksesta, jonka länsireuna avattiin, löydettiin hiiltä, mikä vaikeutti sen tulkintaa. Kivien välistä ja alta sekä röykkiön ulkopuolelta otettiin maanäytteitä, jotka analysoitiin Helsingin yliopiston kasvitieteen laitoksella (M. Tolonen 1991). Osoittautui, että näytteissä oli runsaasti viljan, etenkin ohran, siitepölyjä ja myös viljoista peräisin olevia fytoliitteja. Koska latomuksen ulkopuolelta otetusta kontrollinäytteestä ne puutuivat, voidaan katsoa kyseessä olevan keinotekoisesti kasaantunut pölystö.
Tuomaanmäen pyöreä latomus edustaa maassamme aikaisemmin tuntematonta historiallisen ajan muinaisjäännöstä, aumanpohjaa, joka on tehty viljan ylivuotista varastointia varten. Niitä on toistaiseksi löytynyt vain melko pieneltä alueelta Luumäeltä, Valkealasta ja Miehikkälästä. Aumanpohjan toinen perustyyppi esiintyy myös Kurvilassa Vehnämäellä. Siinä on pyöreän reunakehän välinen alue täytetty rapakivisoralla. |
takaisin
Kuvaus
Kurvila 1000017318, kultti- ja tarinapaikat