Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Askaisten Louhisaaren linnan alueen geologista kehitystä ja rannansiirtymistä. Kenttätyöt käsittivät linnan alueella olevan kallioperän kivilajikartoituksen, linnan perusmuuriin muurattujen kivien kivilajimäärityksen ja niiden alkuperän selvittämisen. Lisäksi tutkittin maatutkaluotauksen avulla maaperän paksuutta ja rakennetta sekä sen alla olevan kallioperän sijaintia lähinnä mahdollisten vanhojen kaivantojen, paalutusten ja kivijalkojen ym. rakentamisjäänteiden löytämiseksi.
Maankohoaminen on ollut linnan alueella viimeisen 1000 vuoden ajalla keskimäärin noin 5,0 mm vuodessa. Louhisaari oli aluksi omana saarenaan, mutta kohosi vesijättömaaksi Riihipellon luoteispuolella ja muodosti alueesta maakannaksen, niemen, noin 1000 vuotta siten. Päätien luoteispuolella oleva vanha merenpohja maatui Itämerestä noin 1200-ja 1400-lukujen aikana. Isoniitunpelto päätien itäpuolella oli matalana merenlahtena aina 1600-luvulle asti. Linnan edustan ja puistopaviljongin välinen alava savialue oli meren peitossa ajoittain vielä 1700-luvulla, mutta maatui pian vesijättömaaksi.
Linnan edustalta johti pengerretty tieyhteys Mylly-ja Paratiisimäelle jo 1700-luvun lopulla. Linnan länsi- ja lounaispuolella on ollut mahdollisesti laituri- ja venepaikkana 1500-luvulla toiminut penkka. Linnan ympärillä olevaa kallion pintaa ja savia peittää täyttömaakerros, joka on muuttanut linnan vierustan maanpinnan alkuperäistä muotoa. Siten rantaviivan sijainti linnan itä-ja eteläpuolella ei ole maatutkauksen ja nykytopografian perusteella tarkasti määriteltävissä.
Luonti: 1.1.1900
Hanketiedot
Rahoittaja/tilaaja:
Ei määritelty
Hankkeen vaihe:
Raportti jätetty
Henkilökunta
Vastuuhenkilö:
Gunnar Glückert ja Reijo Pitkäranta
Raporttitiedot
Raportti:
Itämeren vanhan rantaviivan sijainti Askaisten Louhisaaren kartanolinnan alueella viimeisen 1000:n vuoden aikana
Tekijä:
Gunnar Glückert ja Reijo Pitkäranta
Sijainti(alkup):
Turun yliopisto-biodiversiteettiyksikkö
Kopiot:
MV:RHOA
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.