Kaamanen-Nuorgam -maantien oikaisun vuoksi tutkittiin Utsjoen inventoinnissa v. 1986 löytynyttä asuinpaikkaa Kenesjärven eteläosan niemen tyvessä kesä- ja heinäkuussa 1989. Osa asuinpaikasta oli tuhoutunut jo varhemman tienteon yhteydessä.//Tielinjauksen alle jäänyt asuinpaikan osa kaivettiin lähes kokonaisuudessaan (52 m²) ja fosforinäytteitä otettiin runsaan 1000 m² alalta.//Selvin fosforianomalia-alue sijoittui varsinaisen kaivausalueen itäpuolen korkeimmalle niemelle, jossa näytekuopat olivat kuitenkin lähes täysin löydöttömät. Asuinpaikan selviä rajoja ei pystytty tuhoutumisen takia enää määrittämään.
Löytöaineisto, 1072 löytöyksikköä (7,3 kg), oli valtaosin kvartsia ja kvartsiittia. Esineistön joukossa oli mm. tasakantaisten nuolenkärkien katkelmia, kaapimia, uurtimia. Paikalta oli aiemmin löytynyt kokonainen tasakantainen kärki. Lisäksi löydettiin 16 asbestisekoitteista saviastianpalaa, joita oli jo saatu paikan tarkastuksessa. Palanutta luuta ei kaivauksessa löytynyt. Löytökerros oli yleensä vain n. 10 cm vahvuinen.
Maaperä oli kivistä hiekkaa ja soraa, joka oli laajalti punaiseksi palanutta ja punamullan värjäämää, paikoin aivan kivikkoa. Yksiselitteisiä selviä rakenteita ei ollut, mutta pari kiveystä tulkittiin liedeksi ja yksi punamultaläikkä epävarmaksi haudaksi, joka ei löytöjen perusteella erottunut ympäristöstään. Neljästä analysoidusta hiilinäytteestä kaksi ajoittui neoliittisiksi, loput huomattavan myöhäisiksi saamelaiseen rautakauteen. |
takaisin
Kuvaus
Kenesjärvi S 890010086, asuinpaikat