Asuinpaikka havaittiin v. 1978 irtolöytöjen perusteella, ja valittiin valtion työllisyystyöohjelman tutkimuskohteeksi monipuolisen aineistonsa ja Kiantajärven vedensäännöstelyn aiheuttaman tuhon vuoksi. Lisäksi oli oletettavissa, että paikka tarjoaisi mahdollisuuden tarkastella eri keramiikkatyyppien löytösuhteita.//Joenniemen tutkiminen aloitettiin vetämällä metrin levyiset koeojat sekä 1 x 1 m koekuopat n. 2400 m² :n laajuiselle alueelle, joka jakaantui harjanteeseen ja alavaan niemeen.//Harjanteelta löydettiin kolme liesikiveystä, joiden ympäriltä suppealta alueelta tuli runsaasti kvartsikaapimia, kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia sekä taltan ja hioinkiven katkelma, mutta ei keramiikkaa. Yhdestä liedestä on saatu radiohiiliajoitus 1480 ? 100 13P (Hel-2570, KM 23701:567). Kulttuurikerros oli paikoitellen jopa 30 cm paksu, mutta maa oli hyvin heikosti värjäytynyttä, mikä todettiin myös ns. fosfaattispot-testillä.
Alavan niemenkärjen pintakerrokset olivat sekoittuneita: välittömästi turpeenpoiston jälkeen saatiin löytöinä Pöljän tyypin keramiikkaa, kvartsiittinen koverakantainen nuoli, hioinkiven katkelma, asbesti- ja kiillesekoitteista keramiikkaa, kvartsiitti- ja kvartsi-iskoksia, palanutta luuta, rautainen nuolenkärki ja rautaveitsen katkelma, liitupiipun katkelma, tuluspiitä sekä nykyajan esineitä. Syvemmältä löytyi lisäksi tekstiilikeramiikkaa. Selvää kerrostuneisuutta ei voinut havaita. Kiinteitä rakenteita ei ollut. Kiantajärven vedenpinnan nostamisen vuoksi alavaa aluetta ei voitu kaivaa pohjaan, mutta vielä 40 cm:n syvyydestä löytyi runsaasti saviastianpaloja.
Keramiikattoman harjanteen juuresta löytyi neljäs liesikiveys n. 45 cm:n syvyydestä muuten lähes löydöttömältä alueelta. Makrofossiilitutkimuksen mukaan lieden hiili on peräisin lehtipuusta, kun taas harjanteen laella olevista liesistä löytyi mäntyhiiltä. |
takaisin
Kuvaus
Joenniemi 777010117, asuinpaikat