Tutkimukset ovat jatkoa vuoden 1996 koekaivaukselle ja fosforikartoitukselle. Tutkimuksen tavoitteena oli saada lisäinformaatiota kohteen käyttöajasta ja muinaisjäännöksen rajoista sekä koota lähdemateriaalia Mikkelin seudun nuoremman rautakauden taloutta käsittelevään tutkimukseen. Hanke liittyy osaltaan Mikkelin kaupungin museoiden käynnistämään Rautakauden keskus -projektiin.
Maaperätutkimuksessa laajennettiin edellisvuonna kartoitettua aluetta sekä pohjois- että eteläsuuntiin; tutkimukseen sisällytettiin myös alue, jolle Savo-Karjalan Martta-piiriliitto suunnitteli kompostin rakentamista. Näytteet kairattiin viiden metrin välein, ja kairaus-profiilista havainnoitiin maalaji, mahdolliset värjäymät, palaneen saven ja hiilen fragmentit sekä havainnot kiveyksistä. Rakennettavan alueen tietoja täydennettiin koekuopituksella. Maaperätutkimus antoi lisätietoa intensiivisen alueenkäytön ja rakenteiden sijoittumisesta alueella, mutta ei vieläkään paljastanut muinaisjään-nöksen kokonaislaajuutta.
Kaivaus suoritettiin tasokaivauksena ja löydöt dokumentoitiin takymetrin avulla.
Kaivaukissa kertynyt löytömateriaali oli pääasiassa tyypillistä asuinpaikka-aineistoa, mm. rautakaudentyypin keramiikkaa, palanutta savea ja savitiivistettä, palanutta luuta, rauta- ja pronssiesineiden katkelmia. Ajoittavista löydöistä kiinnostavimmat olivat arabialaisen hopeadirhemin katkelma ja haarateräisen nuolenkärjen katkelma. Harvalukuiset epineoliittisen / varhaismetallikautisen keramiikan kappaleet yhdessä kvartsi-iskosten ja -kaapimen sekä paikalleen hiiltyneestä pystypaalusta saadun radiohiiliajoituksen (Su-2950) kanssa osoittivat, että kyseessä on moniperiodinen kohde.
Varhaismetallikautinen kohde Mikkelin seudulla on erittäin kiinnostava, mutta se aiheuttaa ongelmia ajoittamattoman löytömateriaalin, rakenteiden ja maaperäha-vaintojen tulkinnan kanssa.
Likamaakerros oli 5-30 cm paksuinen ja yläosastaan peltoviljelyn sekoittama. Alueelta havaitut rakenteet olivat noin metrin levyinen ojamainen painanne sekä terävärajainen, n. 10 metriä pitkä ja 5-6 cm leveä, mahdollisesti resenttiin maankäyttöön liittyvä tumma juova. Kaivausalueelta havaittiin lisäksi 3-4 pientä, paikoilleen hiiltynyttä pystypaalun jäännöstä, joista yhdestä saatiin radiohiiliajoitus 390 cal BC. Alueella oli myös runsaasti palaneita kiviä; liesirakenteita ei sen sijaan havaittu. |
takaisin
Kuvaus
Kenkäveronniemi 1000002232, asuinpaikat