Arkeologian tutkintovaatimusten aineopintoihin kuuluvan opetuskaivauksen avulla on haluttu perehdyttää opiskelijat arkeologian kenttätöiden perusteisiin käytännössä. Kenttätyöt on nivottu yleensä myös johonkin laajempaan laitoksen projektiin, jolloin kaivauksilla on pyritty hankkimaan konkreettista aineistoa määrättyjä tutkimuskysymyksiä silmällä pitäen. Martinniemen kaivaukset kuuluivat osana Saimaa-Laatokka -projektia, joka alkoi keväällä 1998. Opetuskaivauksen aineistosta on valmisteilla kaksi pro gradu -tutkielmaa ja lisäksi ympäröivän alueen muinaisjäännösten analyysistä kolmas.
Kaivausten kohteeksi valittiin runsaasta kymmenestä asumuspainanteesta suurikokoisin. Tutkittu kohde oli kaksoispainanne, josta näkyi maastossa lähes 14 metriä pitkänä ja noin 10 metriä leveä sekä pienempi noin 7 x 7 metrin kokoinen hieman matalampi painanne. Syvyyttä suuremmalla painanteella oli lähes metri. Sen länsipäähän liittyvään pienempään "huoneeseen" vei maahan kaivettu käytävä. Isomman "huoneen" kooksi mitattiin 12,4 x 8,2 m eli noin 102 m².
Kaivauslöytöjä tuli kaikkiaan yli 12000 yksikköä. Löytöaineisto on tyypillistä kampakeramiikkaa, kivikautista asbestikeramiikkaa (Kierikki ja Pöljä), kiviesineitä ja niiden katkelmia, muutama meripihkaesine, kvartsiesineitä ja -iskoksia, piiesineitä ja -iskoksia sekä palanutta luuta.
Keramiikan perusteella asuinpaikan ajoitus on kampakeramiikan ja Kierikin/Pöljän keramiikan aika. Tarkemmat ajoitustulokset saadaan, kun hiiliajoitusnäytteet analysoidaan ja löytöaineiston levintäkysymykset selvitetään. Mahdollisesti asuinpaikalla on ollut vanhempi, kampakeraaminen asutusvaihe, ja nuorempi, asbestikeraaminen vaihe, johon asumus kuuluu. Kysymykseen, kuten myös keramiikkaan liittyviin kysymyksiin, saadaan täsmällisempiä vastauksia. opinnäytteiden valmistumisen myötä. |