Tutkimukset liittyivät Helsingistä Tampereelle johtavat VT 3 moottoritien rakentamiseen. Kohde löydettiin vuonna 1995 VT 3 moottoritielinjan Toijala-Kulju inventoinnin yhteydessä. Vuonna 1995 alueella suoritettiin koekaivaus, jonka tuloksena Museovirastossa katsottiin aiheelliseksi suorittaa lisätutkimuksia alueella vuonna 1997. Vuoden 1997 kaivaukset eivät olleet riittävät, vaan tutkimuksia jatkettiin vielä vuonna 1998.
Naarankalmanmäki on luode - kaakkois -suuntainen melko kivinen moreenisaareke (100 x60 m), jota ympäröivät savi- ja hiesumaat 87-88 metrin korkeuskäyrälle.//Vuoden 1998 aikana avattiin 664,5 m², jotka jakaantuivat 11 alueeseen: tasokaivausalue 1, tasokaivausalue 2, röykkiö 10, rakenne 11, rakenne 12, rakenne 13, röykkiön 8 laajennus, röykkiö/rakenne 9, koeoja 4002-4012/8913 ja koeoja 3988-3992/8914.//Tasokaivausalueessa 1 voitiin erottaa useita kiveyksiä, paalunsijoja, kuoppia, palomaita ja tummia läikkiä. Suurin osa niistä jää luode - kaakko-suuntaisen, suunnilleen 16 metriä pitkän ja 6-8 metriä leveän kuvion sisään. Se voidaan rakennehavaintojen ja löytöjen perusteella tulkita yhden tai useamman rakennuksen jäännökseksi. Stratigrafisesti kuvio muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden vuoden 1997 kaivausalueessa havaittujen tummien läikkien kanssa. Rakenteen 12 ja koeojan 4002-4012/8913 havaintojen perusteella rakennusjäännösten muodostama vyöhyke saattaa olla pidempikin, arviolta 20-23 metriä.
Tasokaivausalueessa 2 havaittu kulttuurikerros on hyvin samankaltaista kuin vuoden 1997 kaivausalueissa pitkin mäen lounaista rinnettä. Kulttuurikerrokselle on ominaista luontaista kivikkoa hyväksi käyttäen muokatut rakenteet, voimakkaan palon merkit, hiiltyneet puujäännökset sekä saviastianpaloihin ja kuonaan painottuva löytömateriaali.
Röykkiö 10 oli muodoltaan säännöllinen. Löytökeskittymien perusteella vainajien palaneet luut ja pronssiesineet on asetettu röykkiön keskelle ja luoteisreunaan. Luuanalyysin mukaan keskittymissä on kuitenkin vähintään yhden lapsen (0-7 v.) ja yhden nuoren aikuisen (10-20 v.?) jäännöksiä. Tasavartisten solkien perusteella röykkiö ajoittuisi 600-luvun alkupuolelle.
Naarankalmanmäen itäpuolella sijaitsevan siirtolohkareen juuressa todetun rakenteen 13 tarkoitus on toistaiseksi avoin. Kapeaan halkeamaan yli metrin paksuiseksi ladotusta kiveyksestä saatiin talteen vain muutamia, lähinnä rautakauteen ajoitettavia löytöjä sekä hautaukseen viittaavia palaneita ihmisen luita.
Röykkiö 8 oli varmistunut hautaröykkiöksi jo vuoden 1997 kaivauksissa (ks. vuoden 1997 kaivausraportti). Vuoden 1998 kaivauksissa röykkiön pohjois- länsi- ja eteläosan reuna-alueet kaivettiin ja varmistettiin näin röykkiön suuruus. Laajennusalueilla vain pohjoispuolella löytyi palanutta luuta, joka oli hyvin pieninä murusina. Röykkiön 9 luonne ei selvinnyt kaivauksilla. Röykkiön keskuskiven, joka kaivausten edetessä osoittautui kallioksi, ympärillä oleva kiveys oli melko harva. Vain keskuskiven pohjoisosassa oli selvä ladottu kiveys, joka osoittautui löydöttömäksi. Luonteeltaan nk. röykkiön 9 kaivausalue oli samantyyppinen kuin vuoden 1997 tasokaivausalue 4016-4048/8876-8892. Röykkiö 5 oli rakenteeltaan erittäin selvä. Se oli samantyyppinen kuin muutkin röykkiöt: keskuskivien ympärille koottu kiveys. Röykkiö oli muodoltaan lähes pyöreä. Röykkiössä ei ollut selvää hautausta, vaan vähän palanutta luuta, joista osa on analysoitu nuoren 5-15 vuotiaan ihmisen luiksi.
Radiohiiliajoituksia tehtiin yhteensä 13 kpl. Osa ajoituksista teetettiin puuhiilestä, osa karstasta ja jyvistä. Radiohiiliajoitukset ovat aikavälillä 1975±175 - 1525±70 BP. Makrofossiilianalyyseissä määriteltyjen lajien joukossa oli 87 viljan jyvää ja jyvän kappaletta, joista 44 oli ohraa, 22 ruista ja 21 määrittämättömiksi jääneitä viljan jyviä. Viljanjyvän ovat peräisin tasokaivausalueen kahdesta kuopasta ja röykkiöstä 5. |
takaisin
Kuvaus
Naarankalmanmäki 418010025, asuinpaikat, hautapaikat