Purkajasuon muinaisjäännösalue käsittää 3 erillistä muinaisjäännöstä:
- Purkajasuo (12); kivikautinen pyyntipaikka: muinainen merenlahti, jossa puisia kalastus- /pyyntivälineitä sekä entisen merenlahden pohjoispuolella hist. ajan kivivalli ja 2 kivilatomusta
- Purkajasuo/Korvala (38); kivikautinen asuinpaikkaryhmä, jossa on 72 asumuspainannetta 12:ssa ryhmässä (osa soraan kaivettuja) sekä kivilatomuksia.
- Purkajasuo/Vuornos (55); kivikautinen asuinpaikka, jossa on ainakin 14 asumuspainannetta
Purkajasuon muinaisjäännösaluetta tutkittiin vuosina 1996-97 (tutkimushistoria ja alueen kuvaus ks. Yli-Ii Purkajasuo 1996 ja 1997) työvoimaministeriön varoin kahden vuoden projektina. Vuonna 1998 käynnistettiin II vaihe, jonka on määrä kestää kolme vuotta.//Vuonna 1998 kaivausten painopiste siirtyi kuivalle maalle. Syy siihen oli toisaalta erittäin korkea pohjavesi (n. 50 cm v. 1997 kesken jääneen kaivausalueen 7 kolmannen puukerroksen yläpuolella), toisaalta suunniteltiin kaivaa osa yhdestä ns. pitkätalosta Korvalan asuinpaikalla. Suolla kaivettiin 20 m pitkä koeoja muinaisella rantavyöhykkeellä Korvalan pohjoispuolella//Suon koeoja laajennettiin puulöytöjen takia osittain neljän metrin levyiseksi. Paalujen ja liisteiden lisäksi koeojasta löytyi katiskan jäännöksiä (kaarevan liisteritilän osia, jossa oli pajusta tehtyjä välitukia).
Korvalan asuinpaikalla kaivettiin kolmessa kohdassa: 132 m2 tasokaivausalue (9) painanteen 63 itäosassa, 10 m2 koeoja painanteen 64 läpi (10; Kierikkiprojektin koululaisalue) ja 30 m2 (11) hiekkatasanteella Jussilan talon eteläpuolella. Kaivausalueella 9 paljastettiin ainakin 40 m pitkän talon itäisin huone, joka oli kooltaan 8 x 7 m. Siinä oli suorakulmainen n. 30 cm maahan kaivettu lattiataso ja itäpäässä 1,2 x 1,2 m mittainen ”eteinen” joka oli 10 cm lattiatasoa korkeammalla. Itäisen oviaukon vieressä oli tulisija. Huoneen keskellä oli hieman lattiatason yläpuolella suuri kivetty tulisija. Länsipäässä oli 4,5 m leveä ”käytävä”, joka johti seuraavaan huoneeseen. Juuri sen leveyden perusteella voidaan olettaa, että ”pitkätalo”, jossa on ainakin viisi painannetta rivissä, oli todella yksi rakennus, eikä sarja pieniä asumuksia. Kulttuurimaa-alueen lisäksi löytöjen levinneisyys osoitti hyvin eteisen, lattiatason ja välikäytävän alueen. Löytöjä tuli erittäin runsaasti (kvartsia, palanutta luuta, kivilajiesineitä ja kymmenkunta meripihkakorua), silmiinpistävää oli kuitenkin keramiikan puutuminen. Kaivausalueelta 10 löytyi mm. tuura, asbestikeramiikkaa ja meripihkariipus. Alueelta 11 ei tavattu kiinteitä rakenteita, mutta runsaasti löytöjä, mm. Pöljän keramiikkaa, myöhäistä kampakeramiikkaa, kivilajiesineitä ja meripihkanappi. |