Ylikiimingin Vepsänkankaan kivikautisella asuinpaikalla kaivettiin vuonna 1998 239 m². Asuinpaikkaa on tutkittu kaivauksin tähän mennessä yhteensä 529 m² (Mäkivuoti 1992, 1996 yht. 80 m² ja Koivisto 1997, 1998 yht. 449 m²). Tästä koekuoppia on kaivettu vuosina 1997 ja 1998 yhteensä 133 m². Tutkimusalueen kokonaisala on n. 360 x 100 m. Asuinpaikan laajuudeksi voidaan arvioida n. 340 x 20 - 80 m muinaisen rantaviivan tuntumassa. Vyöhykkeen leveys vaihtelee terassin eri osissa.//Vuoden 1998 kaivauksissa saatettiin loppuun Vepsänkankaan hiekkakuopan kaakkoisreunan sortuvien osien tutkimus. Asuinpaikan intensiteetin määrittämiseksi avattiin pitkä koeoja muinaisen rantaterassin suuntaisesti. Hiekkakuopan luoteislaidalla kaivettiin pyöreän kuopanteen puolikas. Koekuopituksen avulla jatkettiin asuinpaikan laajuuden määrittämistä ja tarkastettiin edellisvuonna havaittujen reuna-alueiden paikkansapitävyyttä. Vepsänkankaan kaakkoisosassa kaivettiin suuremman kuopanteen neljännes. Asuinpaikan äärimmäisessä kaakkoisreunassa saavutettiin muinaissaaren kivikkoinen ranta.//1998 kaivaustulokset vastasivat pitkälti edellisvuoden havaintoja. Asuinpaikan ydinalue on sijainnut muinaisen rannan läheisyydessä. Intensiivisin asuinalue kattaa n. 30 x 25 m asuinpaikkavyöhykkeen keskivaiheilla. Paksuimmat ja yhtenäisimmät likamaa-alueet ja runsaimmat löydöt tavattiin tältä alueelta. Hiekkakuopan luoteispuolen löydöt vahvistavat kuvaa asuinpaikan rajoista ja löytöjen kulkeutumisesta laajemmalle alueelle. Hiekkakuopan kaakkoispuolella sijaitsevan tasaisen kankaan koekuopituksessa havaittiin asuinpaikan jatkuvan katkeamattomana vyöhykkeenä muinaissaaren kivikkoiseen rantaan saakka. Tämän alueen koekuopasta löytyneen purupihkan AMS-ajoitus on n. 75 - 130 vuotta ydinalueen ajoituksia nuorempi. Tutkimusalueella sijaitsevat pyöreät tai soikeat kuopanteet liittyvät selkeästi asuinpaikkaan. Niiden funktio säilytys- tai jätekuoppina vaikuttaa ilmeiseltä. Muutamissa koekuopissa havaitut kaksoismaannokset ja hyvin syvälle ulottuvat likamaa-alueet ovat hyvin vaikeasti tulkittavissa.
Vepsänkankaan kaakkoisreunan syvempi kuopanne muistutti rakenteeltaan pyyntikuoppaa. Kuopan neljänneksen kaivauksessa saatiin talteen Sär 1 - asuinpaikkaan liittyviä löytöjä, mm. keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia. Kuopasta saatu AMS-ajoitus osoittautui kuitenkin varhaismetallikautiseksi. Rakenne on siten kaivettu vanhemman asuinpaikan päälle. Yksi edellisvuoden konventionaalisista ajoitustuloksista sijoittui myös samaan vaiheeseen.
Vepsänkankaan löytöaineisto liittyy Sär 1 -keraamiseen vaiheeseen. Ajoitustulosten perusteella paikalla on ollut pienimuotoista toimintaa myös varhaismetallikaudella. Tähän vaiheeseen ajoittuvia löytöjä ei kuitenkaan ole tutkimuksissa kyetty erottamaan. Vepsänkankaalta ei ole löytynyt runsaan Sär 1 -aineiston lisäksi muita keramiikkatyylejä. Kivimateriaalista suuri osa on kvartsia. Iskosten ja raaka-ainekappaleiden ominaispiirteiden perusteella materiaali on kerätty läheisiltä rannoilta. Kivilajiesineistö koostuu lähinnä liuskeista. Esineet tai niiden teelmät edustavat pohjalaisia muotoja. Muutama serttiesinekin kuuluu tähän aineistoon. Tyypillisimmän kiviesineryhmän muodostavat veitset ja erilaiset leikkaavat tai viiltävät terät. Myös kaapimia ja nuolenkärkiä on käytetty. Muista löydöistä mainittakoon purupihkat ja punamultanokareet. Palanut luuaineisto on runsas ja mielenkiintoinen. Luuanalyysin (Mannermaa 1999) perusteella paikalla on pyydetty ensisijaisesti vesilintuja. Myös hylje on ollut tärkeä. Näiden lisäksi aineistoon kuuluu majavan, metsäjäniksen, hauen ja särkikalojen sekä vähäisemmässä määrin hirven ja peuran jäännöksiä.
Luonti: 1.1.1900
Hanketiedot
Kenttätyöajankohta:
27.5.-30.6.1998
Tutkimusalue:
36000 m²
Rahoittaja/tilaaja:
valtion työohjelma
Henkilökunta
Kaivausjohtaja:
Satu Koivisto
Raporttitiedot
Tekijä:
Satu Koivisto
Päivämäärä:
11.7.1999
Sijainti(alkup):
Museoviraston arkeologian osaston arkistossa
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.