Inventointi liittyi Museoviraston arkeologian osastossa toteutettavaan inventointiohjelmaan ja sen tavoitteena oli tarkastaa kaikki Kokemäen entuudestaan tunnetut kiinteät muinaisjäännökset ja mahdollisuuksien mukaan irtolöytökohteita. Kokemäen kaupungin alueelta ensimmäiset rautakautiset löydöt ovat vuodelta 1859 Kalvonmäen kalmistosta ja ensimmäinen kivikautinen löytö samalta vuodelta Kokemäen kirkonkylän alueelta.
Viimeisin Kokemäen pitäjän inventointi on tehty 1946 Esko Sarasmon toimesta. Sarasmon inventoinnin jälkeen Kokemäkeen on liitetty Kauvatsa, johon kuuluvat mm. Lievikosken, Piilijoenmaan ja Piitanojan kylät, joista on runsaasti kivikautisia irtolöytöjä. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen Lounais-Suomen rannikon varhaismetallikauden hautarauniot -projektin yhteydessä Kokemäen varhaismetallikautisina pidetyt röykkiöt on tarkastettu 1986.//Inventoinnin yhteydessä tarkastettiin 61 kohteesta 57.//Kokemäellä on viisi kivikautista asuinpaikkaa, tuhoutunut kivikautinen polttohauta, yksi pronssikautinen röykkiö, yksi hiidenkiuas, kolme rautakautisina ja/tai keskiaikaisina pidettyä linnaa, yksi tuomarinympyrä jonka yhteydessä on ruumiskalmisto, 16 rautakautista ruumis- tai röykkiöhautaa, uhrilähde, Teljän keskiaikaisena pidetty kauppapaikka, yksi yksittäinen, epävarma kuppikivi ja kolme kalmistojen yhteydessä sijaitsevaa kuppikiveä tai -kalliota joiden kupeista usea on myöhemmin kuin esihistoriallisella ajalla tehtyä, viisi hiidenkiukaina pidettyä kohdetta ja 26 kohdetta jossa on ajoittamattomia kiviröykkiöitä. Inventoinnissa löytyi yksi uusi kiviröykkiökohde, jonka ajoitus ja luonne ei ole tiedossa. Näistä kohteista kuusi on tuhoutunut aiemmin, viisi kohdetta lisää oli tuhoutunut vuosien kuluessa.
Kesä 1998 oli ollut runsassateinen ja kylmä. Sen johdosta sadonkorjuu ja peltojen muokkaus oli myös myöhässä, useita peltoja ei oltu kynnetty vielä syyskuun lopussakaan, mikä haittasi ja osittain esti irtolöytökohteitten tarkastuksen. |
takaisin
Kuvaus
Lepistö 1000010283, löytöpaikat